Finland Festivals
-ketjun yhteistyöfestivaaleista kaikkein tukalin taloudellinen tilanne on tällä hetkellä Pelkosenniemen Pyhätunturilla järjestettävällä Pyhä Soi -viikolla sekä Rääkkylässä pidettävällä kansanmusiikkifestivaalilla Kihauksella.
"Pyhä Soi on kääntynyt velkojien puoleen. Vaikeuksia on myös Rääkkylän Kihauksella, he ovat luvanneet jatkaa, mutta en tiedä miten", sanoo Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen.
Pyhä Soi -tapahtumaa järjestävän Tunturin taidepaja -yhdistyksen Ulla Laine ei ole vielä heittänyt pyyhettä kehään ensi kesän suhteen, vaikka pahalta näyttääkin. Pyhä Soi on tunnettu muun muassa Mato Valtosen ideoimista Pyhä Unplugged -konserteista, jotka pidetään Aittakurussa sijaitsevassa Kuruteatterissa.
"Yritämme kynsin hampain pitää tapahtuman hengissä, koska ensi kesä olisi meidän kymmenvuotisjuhla. Toinen asia, mistä olen suruissaan, että ensi kesä olisi 15. kesä Kuruteatterissa, johon olen panostanut paljon henkilökohtaisesti", Laine sanoo.
Laineen mukaan yhdistyksellä on pikkumaksuja maksamatta eri tahoille. Laskujen maksamiseen on pyydetty nyt lisäaikaa vuoden loppuun.
Tiukka taloudellinen tilanne näkyy myös siinä, että Pyhä Soi on irrottautunut Finland Festivals -ketjusta. Maan tärkeimpien kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestön runsaan 2 000 euron jäsenmaksu on pienelle tapahtumalle turhan suuri.
Monenlaista tinkimistä
Finland Festivals on huolestunut laajemminkin suomalaisten festivaalien taloudellisen pohjan heikkoudesta. Ongelma näkyy muun muassa taiteellisten riskien ottamisessa, ohjelmistovalinnoissa ja markkinoinnissa.
"Talouden pito ei ole helppoa tulevina vuosinakaan. Vaatii innovaatioita, että saa enemmän aikaa vähemmällä rahalla", Tirkkonen sanoo.
Tuomo Tirkkosen mukaan festivaalien talous on nyt menossa siihen suuntaan, että itse hankitut tulot kasvavat.
Valtion osuus pysyy suurin piirtein ennallaan, mutta suhteellinen osuus tulopuolella pienenee.
Monet taloudellisesti tiukoilla olevat kunnat jopa tinkivät kulttuuritapahtumien rahoituksesta, mikä on Pyhä Soi -tapahtumankin perusongelma.
"Kunnan avustus tapahtumaan on koko aika pienentynyt ja samaan aikaan kustannukset ovat suurentuneet. Pohjoisessa ei voida pelata tuhansien ihmisten katsojamäärillä ja jos maksimikatsojamäärä esitystä kohti on 600 henkilöä, niin silloin yksittäisten esitysten kustannukset jäävät kauhean suuriksi", Laine korostaa.
Pelkosenniemi ei ole ensi vuoden budjettiehdotukseen varannut tapahtumaa varten ollenkaan määrärahaa. Naapurikunta Kemijärvi ei ole toistaiseksi tukenut Pyhä Soi -viikkoa.
Tunturin taidepaja -yhdistys on lähestynyt nyt Kemijärveä muun muassa sen takia, että alueen matkailun kannalta tapahtuman jatkuminen olisi tärkeää.
"Jos kunnat eivät lähde rahoittamaan mitään, niin on turha mistään ministeriöistä tukea pyytää. Tuki pitää löytää ensin paikallisesti", Ulla Laine painottaa.