Tilaajille

Py­hä-Luos­ton kan­sal­lis­puis­ton la­ji­kar­toi­tus­ma­ra­to­nis­sa löytyi uhan­alai­sia aar­tei­ta

Löytöjen helminä erittäin harvinaisia sieniä ja sammalia

Metsänemä on uhanalainen sienen loinen, eikä se tarvitse lehtivihreää. Sen vuoksi se on läpikuultava ulkonäöltään.
Metsänemä on uhanalainen sienen loinen, eikä se tarvitse lehtivihreää. Sen vuoksi se on läpikuultava ulkonäöltään.
Kuva: Päivi Paalamo

Elokuun alussa joukko eri lajiryhmien asiantuntijoita kokoontui Pyhä-Luoston kansallispuistoon vuorokauden lajikartoitusmaratoniin, Bioblitziin.

Hankalimpienkin lajien tunnistus on nyt tehty. Kansallispuistosta löytyi yhden vuorokauden aikana 896 lajia, joista noin 300 on puistolle kokonaan uusia.

Eniten havaittiin erilaisia hyönteisiä, kaikkiaan 244 lajia pistiäisistä luteisiin. Seuraavaksi suurin lajiryhmä olivat putkilokasvit, joita löydettiin 202 lajia. Sieniä löytyi 189 ja sammaleita 176 lajia. Lisäksi havaittiin jäkäliä, lintuja, nisäkkäitä, sammakkoeläimiä, hämähäkkieläimiä, matelijoita ja juoksujalkaisia.

Osa uhanalaisia

Havaituista lajeista 24 on uhanalaisia ja 25 silmälläpidettäviä.

Mielenkiintoisimmat havainnot olivat sammalia: uhanalaiset isoriippusammal, norokinnassammal ja korpihohtosammal ovat paitsi kansallispuistolle uusia lajeja myös maan pohjoisimmat löydöt.

Erityisen merkittävä löytö oli rehevässä puronvarsikorvessa piilotellut hyvin harvinainen pikkupurosammal, jota on aiemmin löytynyt Suomessa vain yhdestä paikasta.

Harvinainen sienilöytö

Kansallispuistosta löytyi myös kymmeniä uusia sienilajeja, joista huomattavimpia on hyvin harvinainen, vain parin sentin pituinen hentoinen pikkukarvaslakki, joka viihtyy vanhoissa rehevissä kangasmetsissä.

Pikkukarvaslakki.
Pikkukarvaslakki.
Kuva: TAPIO KEKKI

Toinen hieno sienihavainto oli erittäin uhanalainen tuhatheltta.

Vanhojen lehtometsien asukas on myös puistolle uutena lajina löytynyt uhanalainen metsänemä. Tämä harvinainen kasvi on sienen loinen, eikä siten tarvitse lehtivihreää, mikä selittää sen erikoisen läpikuultavan kellertävän ulkonäön.

Osa Bioblitzien ketjua

Pyhä-Luoston kartoitusmaraton oli osa maailmanlaajuista kartoitustapahtumien eli Bioblitzien ketjua, joka sai alkunsa 1990-luvulla Yhdysvalloista.  Suomessa Metsähallitus on järjestänyt Bioblitzejä hallinnoimillaan luonnonsuojelualueilla jo viiden vuoden ajan.

Kartoittamassa oli 20 asiantuntijaa muun muassa Metsähallituksen Luontopalveluista, Ely-keskuksista, Suomen ympäristökeskuksesta ja Turun yliopistosta erityisaloinaan putkilokasvit, sienet, sammalet ja hyönteiset.

Mukana oli myös pitkänlinjan asiantuntevia lajiharrastajia. Moni lajiryhmä jäi kuitenkin vielä kartoituksen ulkopuolelle.