Entinen kansanedustaja Erkki Pulliainen kritisoi Kalevan Pohjoisen ääni -blogissaan PVO:n intoa rakentaa Kollajan allas.
PVO:n johtajan Marko Nylundin mukaan Pulliainen sekoittaa blogissaan kaksi asiaa.
Pulliainen ihmetteli blogitekstissään, ketkä tai mitkä kaipaavat Kollajan tuomaa 100 megawatin uutta säätökapasiteettia. Sen jälkeen hän jatkoi viittaamalla tehoreservijärjestelmään.
Nylundin mukaan säätövoima ja tehoreservijärjestelmän kapasiteetti ovat kaksi eri asiaa.
"Tarvitsemme lisää molempia. Säätövoima on nopeasti käynnistyvää ja säädettävää sähköntuotantoa, jolla tasataan hetkittäisiä, vuorokauden tai käyttötunnin sisäisiä kulutuksen ja tuotannon vaihteluita. Sähköverkko kestää hyvin vähän jännitteen vaihteluita. Sähkön kulutuksen ja tuotannon on joka hetki vastattava toisiaan. Säätövoimaa tarvitaan tasaamaan sekä kulutuksen että tuotannon vaihteluita."
Nylund toteaa, että sään mukaan vaihteleva tuulisähkö tuo lisähaasteen. Kasvava tuulivoiman määrä aiheuttaa suuria, nopeita ja vaikeasti ennustettavia tuotannon vaiheluita sekä säätövoiman tarvetta. Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaa tänä vuonna yli 900 MW:iin ja vuonna 2020 noin 2500 MW:iin.
Nylund muistuttaa, että vesivoima on erinomaista säätövoimaa
"Vesivoima on ylivoimaista säätövoimaa, sillä veden virtausta turbiiniin voidaan säätää hyvin nopeasti ja toimintavarmasti. Vesivoiman merkitys säätövoimana korostuu lähivuosina."
"Kollaja-hanke toisi toteutuessaan säätövoimaa noin 100 megawattia. Se on noin kolmannes tuulivoiman tuomasta säätövoiman lisätarpeesta."
Tehoreservi käyttöö vikatilanteessa
Tehoreservijärjestelmän kapasiteetti on Nylundin mukaan tarkoitettu tilanteisiin, joissa sähkön tuotantoa ei ole riittävästi esimerkiksi sähköverkon tai merkittävien tuotantolaitosten vikaantumisen vuoksi. Se ei ole normaalitilanteessa sähkömarkkinoiden käytettävissä.
"Kyse on energiaturvallisuudesta, kohtuuhintaisen sähkön saannin turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Nykytilanteessa erillissähköä tuottavat lauhdelaitokset turvaavat sähkön saantia huippukulutustilanteissa. Turva murenee, kun Suomesta poistuu vuosina 2010 - 2016 yhteensä 1600 megawattia - yhden ydinvoimalaitoksen verran - sähköntuotantoa kannattamattomana."
"Lauhdevoimalaitosten säilyminen sähkön saannin turvaajina edellyttää tehoreservijärjestelmän kaltaista tukea yhteiskunnalta. Suomen energiaturvallisuus tarvitsee lauhdelaitoksia aina 2020-luvulle asti."
Nylund toteaa, että Suomi tuo jatkuvasti naapurimaista lähes neljänneksen käyttämästään sähköstä.
"Riittääkö sähköä tuotavaksi kaikissa tilanteissa? Kovilla pakkasilla jonkin siirtoyhteyden tai merkittävien voimalaitosten vikaantuessa tuontisähkön hinta voi kivuta kestämättömän korkeaksi tai sitä ei ole saatavissa riittävästi. Olemmeko me suomalaiset valmiita hyväksymään sen, että poikkeustilanteissa vaihtoehdoksi jäävät sähkön kulutuksen rajoitukset ja sähkökatkot?"