PVO jät­täi­si kosket rauhaan Kol­la­jal­la

Pohjolan Voiman suunnitelma Kollajan tekojärvestä ja vesivoimalaitoksen rakentamisesta on valmistunut. Toimitusjohtajan mukaan yhtään koskea ei rakennettaisi.

Kipinänkoski talvisella Iijoella.
Kipinänkoski talvisella Iijoella.

Pohjolan Voiman suunnitelma Kollajan tekojärvestä ja vesivoimalaitoksen rakentamisesta on valmistunut.

"Jos voimme rakentaa Kollajan ja tehostaa muita viittä voimalaa Iijoen varrella, saisimme lisää sähköä noin 100 megawattia. Se riittäisi noin 400 megawatin tuulivoimatuotannon säätövoimaksi", arvioi PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja keskiviikkona rakennussuunnitelman tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Koskien suojelulaki estää Kollajan tekojärven rakentamisen. Ylisaukko-ojan mukaan laista ei sanota mitään hallitusohjelmassa eikä myöskään ilmasto- ja energiastrategiassa.

"Emme rakentaisi yhtään koskea ja kaikki voimalaitosrakenteet sijoittuisivat kauas jokiuomasta. Suurimmat tulvahuiput poistuisivat eikä Pudasjärvessä enää olisi haitallisen matalia vesiä," Ylisaukko-oja sanoo.

Suunnitelman mukaan kaikkea vettä ei ohjata tekojärveen, vaan osa siitä jätetään virtaamaan luonnonuoman kautta.

Ylisaukko-oja korostaa Kollajan talous- ja työllisyysvaikutuksia. Noin 100 miljoonan euron investointi toisi viiden vuoden aikana 1 650 henkilötyövuotta. Pudasjärvi saisi kiinteistöveroa noin miljoona euroa vuodessa.

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala muistuttaa, että tuulivoima on kaikkein ongelmallisinta sähköntuotannossa: kuorman eli kulutuksen voi ennustaa, mutta ei tuulta.

"Tuuli voi vaihdella jopa tunnin sisällä, siksi tarvitsemme vesivoimaa säätövoimaksi. Nyt ostamme säätövoimaa Ruotsista. Jos meillä olisi enemmän omaa vesivoimaa, meidän ei tarvitsisi ostaa kallista säätövoimaa ulkomailta", puolustaa Rajala Kollaja-hanketta.

Ilmoita asiavirheestä