Puutuoteteollisuudessa liikkuu vuosittain rahaa noin viiden miljardin euron arvosta eli tuhat euroa jokaista suomalaista kohden.
"Me jäämme yleensä paperiteollisuuden varjoon, mutta nyt meillä on tavoitteena, että kaksinkertaistamme puutuoteklusterin tuotannon arvon vuoteen 2020 mennessä", painottaa johtaja Bo Borgström.
Hän esitteli maanantaina Helsingissä alan skenaario- ja strategiatyöryhmän loppuraporttia Suomen puutuoteteollisuus 2020.
Puutuoteteollisuus jaetaan neljään eri lohkoon eli sahateollisuuteen, levyteollisuuteen, huonekaluteollisuuteen sekä rakennuspuusepän- ja taloteollisuuteen.
Tuotannon arvolla mitaten merkittävin lohko on sahateollisuus, jonka vuosituotanto nousee liki kolmeen miljardiin euroon ja josta puolet menee vientiin.
Puutuoteteollisuus kokonaisuutena on erittäin merkittävä paikallinen työllistäjä, sillä esimerkiksi Kuhmossa metsäsektori tarjoaa kymmenen prosenttia kaikista työpaikoista.
Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioympäristöstä vastaava johtaja Pertti Laine muistuttaa, että puutuoteteollisuus on Euroopassa isompi toimiala kuin paperiteollisuus.
Euroopan kolme suurinta sahaajaa sijaitsevat Suomessa.
Borgström ja Laine surkuttelevat sitä, että maailman puusta hieman yli puolet menee polttoainekäyttöön, lähinnä ruoan valmistamiseen kehittyvissä maissa.
Puutuoteteollisuus uskoo, että ilmastomuutoksesta puhuminen suosii alaa, koska puu on uusiutuva luonnonvara.
"Kilpailevat materiaalit tekevät kaikkensa vähätelläkseen puutuotteiden uusiutuvuutta rakennusmateriaalina", sanoo Borgström.
Laine toivoo, että että niin teräs-, lasi- ja betonirakentajat yrittäisivät etsiä yhteistyötä puurakentajien ja puuta käyttävän teollisuuden kanssa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa elintilaa riittää kaikille.
Työntekijöiden lukumäärällä eniten työpaikkoja tarjoaa rakennuspuusepän- ja taloteollisuus, jossa työskentelee 11 000 suomalaista.
Metsäjohtajat toivovat siltä nykyistä tiukentuvaa pureutumista Suomen lähialueiden talomarkkinoille, kuten Venäjälle ja Pohjoismaihin ja vielä manner-Eurooppaankin.
Borgström muistuttaa, että Euroopassa puun kulutus on vain kymmenesosa Suomen tasosta.
Hän uskoo, että Suomessa riittää tukkipuuta myös puutuoteteollisuudelle. "Suomi ei ole tuontipuun varassa. Jalostusasteen nostaminen vaatii myös lisää jalostuskapasiteettia Suomeen."
Metsäjohtajien mielestä tuotannon arvon kaksinkertaistamisessa nykytasoltaan onnistuu, jos teollisuus pääsee tarpeeksi lähelle loppukäyttäjiä ja ymmärtää näiden yksilöllisen palvelun tärkeyden.