Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertoivat torstaina, että Suomen talous kasvoi viime vuonna nopeimmin sitten vuoden 2011. Kasvuprosentti oli 1,4.
Samana päivänä Suomen Pankki arvioi lähiaikojen kehitystä. Pankin ennuste on, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Keskuspankki korjasi lukemia ylöspäin.
Viime vuosikymmenen jopa kuuden prosentin kasvusta ollaan vielä kaukana. Tuolloin kasvuluvut myös Euroopassa ja maailmalla olivat kuitenkin kovemmat kuin nyt. Jos 1,6 prosenttia toteutuu tänä vuonna, Suomi kipuaa jo lähelle EU:n keskimääräistä kasvua.
Suomen nostivat taantumasta rakentaminen ja yksityinen kulutus. Tilastokeskuksen luvuissa merkittävä on tieto investointien kasvukäänteestä. Nousulukema oli viime vuonna yli viisi prosenttia.
Patoutuneita investointeja näyttää nytkähtäneen liikkeelle. Yritysten luottamuksessa tulevaan ei sen sijaan ole tapahtunut minkäänlaista loikkaa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreessa mittauksessa yritysten luottamusindikaattori oli helmikuussa edelleen pitkäaikaisen keskiarvon tasolla.
Kohta, jossa kirkastumista pitää vielä odottaa, on vienti. Tilastokeskuksen mukaan viennin volyymi kasvoi viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Viennin kasvua niisti hintojen lasku.
Suomen Pankki arvioi kuitenkin, että tästä eteenpäin talouskasvun painopiste siirtyy juuri viennin suuntaan. Odotusta tukevat etenkin euroalueen vahvistuminen sekä Venäjän talouden elpyminen, jolle antaa pohjaa öljyn hinnan nousu.
Tuoreillanumeroilla on Suomessa myös poliittista merkitystä. Kun hallituksen suurhanke sote kyntää niin syvällä, että uhkaa juuttua, kolme hallituspuoluetta saavat uusista talousluvuista kättä pitempää sopivasti kunnallisvaalikamppailua varten – vaikka vaaleissa ei ratkaista sen enempää sotea kuin maan talouttakaan.
Kunnallisvaalien jälkeen hallituksella on edessään niin sanottu puoliväliriihi, hallituskauden kahden jälkimmäisen vuoden isojen päätösten linjaus. Nyt saadut ennusteet talouskehityksestä ovat pönkkänä hallituksen lupauksille, ettei uusia leikkauksia tarvitse tehdä.
Pilkahtava valo ei kuitenkaan toivottavasti johda siihen, että hallitus löysää otettaan julkisen talouden pitkän jakson syvien ongelmien korjaamisessa. Vaikka työllisyysasteen nostosta 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä ei taida tulla totta, se on suunta, johon pitää edetä.
Nyt mitattu suhdanteen kohentuminen hoitaa asiasta osan. Myös kilpailukykysopimus tuo työntöä. Merkillepantavasti kikyn myönteiset vaikutukset työn kysynnälle, viennille ja tuottavuudelle nosti torstaina esiin myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen – jota SDP:n presidenttiehdokkaaksikin yhä maanitellaan.
Puoliväliriihestä kuultaneen kuitenkin myös sellaisista lääkkeistä, jotka hallituksen on viisastakin kertoa vasta kunnallisvaalien jälkeen.
Pääkirjoitus