Puut­teel­li­sis­ta suo­jauk­sis­ta syntyy vaa­ra­ti­lan­tei­ta

Työmaamontut ja syksyn pimeys ovat vaarallinen yhdistelmä, varsinkin jos työmaan merkinnät eivät ole aivan kohdallaan. Oululainen tutkija Ari-Pekka Auvinen säikähti pahan kerran Toppilansaaressa Luovipolulla törmätessään pyörällä tien poikki vedettyyn naruun, jonka oli määrä varoittaa noin 50 metrin päässä olevasta työmaasta.

Työmaamontuista varoittavat merkit joutuvat lähes päivittäin ilkivallan kohteeksi.
Työmaamontuista varoittavat merkit joutuvat lähes päivittäin ilkivallan kohteeksi.
Kuva: Maikkola Tapio

Työmaamontut ja syksyn pimeys ovat vaarallinen yhdistelmä, varsinkin jos työmaan merkinnät eivät ole aivan kohdallaan. Oululainen tutkija Ari-Pekka Auvinen säikähti pahan kerran Toppilansaaressa Luovipolulla törmätessään pyörällä tien poikki vedettyyn naruun, jonka oli määrä varoittaa noin 50 metrin päässä olevasta työmaasta.

"Naru osui minua rinnan korkeudelle. Toisesta päästä kävin mittaamassa narun ripustuskorkeuden, joka oli 1,3 metriä. Naru oli vedetty pimeästä lyhtypylväästä koko väylän yli väylän toisella puolella olevaan koivuun. Tietyöstä ei ollut varoitettu eikä tietä suljettu millään muulla tavalla."

Ihme kyllä, Auvinen ei kuitenkaan edes kaatunut, vaan selvisi törmäyksestä komealla mustelmalla ja kipeytyneellä selällä. "Minua parikymmentä senttiä lyhyemmälle ihmiselle naru olisi sattunut juuri kaulan korkeudelle."


Auvinen kirjelmöi
asiasta kaupungille, jossa luonnollisesti oltiin hyvin pahoillaan tapahtumasta. Työmaalle ilmestyi saman tien punakeltainen varoitusaita, jossa oli myös merkkivalot. Kyseessä oli yksityisen urakoitsijan työmaa, jossa ei ollut noudatettu kaupungin antamia suojausohjeita. Kaupungin valvoja ei ollut vielä ehtinyt käydä työmaalla, mutta valvonnan puuttuminen ei poista vastuuta.

Katuturvallisuustyöryhmään kuuluva kunnossapitoinsinööri Kai Mäenpää teknisestä keskuksesta kertoo, että vuosittain Oulun kaupungissa on noin tuhat erilaista luvanvaraista kaivuu- tai muuta katutyötä. Luvan myöntämisen yhteydessä annetaan tarkat ohjeet, miten kaivannot on suojattava ja miten niistä on varoitettava. Suojauksista vastaa urakoitsija. Kaupungin rakennuttajavalvojat kiertävät työmaita tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.

Läheltä piti -tapauksia saattaa olla useitakin, mutta vakavia vahinkoja sattuu ani harvoin. Itse asiassa Mäenpää ei muista kuin yhden tapauksen. Se sattui hiljattain Tuirassa, kun nuori nainen löydettiin aamulla tajuttomana kaukolämpömontusta.

"Kysymyksessä oli pieni pistemäinen kaivanto, jossa oli liikennemerkit ja suojausta." Tapauksen tutkinta on kesken.

Oulun Energialla on suunnitteluvalvoja Janne Komulaisen mukaan parhaillaankin ympäri kaupunkia auki 80 monttua. Suuri ongelma on ilkivalta. Suojauksia rikotaan ja heitetään monttuihin ajattelemattomasti. "Ilkivallan tekijät eivät ymmärrä, miten suurta vahinkoa voivat saada aikaan."

Komulainen ja Oulun Energian neljä muuta suunnittelijavalvojaa kiertävät päivittäin työmaita tarkistamassa, että kaikki on niin kuin pitääkin. Ilkivallan jälkiä saadaan korjata päivittäin.

Ohikulkijoiden tekemiä huomautuksia puutteellisista suojauksista tulee tekniseen keskukseen jonkin verran, useimmiten valitukset tehdään suoraan urakoitsijoille. Ohjeena on, että työmaat merkitään työmaatauluilla, josta yhteystiedot selviävät.

Ilmoita asiavirheestä