Ulkomailta Suomeen tulevat lääkärit kompastuvat usein puutteelliseen kielitaitoon.
Valvontavirasto Valviran mukaan peruslähtökohta on, että lääkärillä on oltava riittävä kielitaito tehtäviin, joita hän tekee.
– Jos lääkäri työskentelee terveyskeskuksessa potilasvastaanotossa, kielitaidon on oltava erilainen kuin esimerkiksi röntgenlääkärillä, joka analysoi kuvia, sanoo lupaosaston johtaja Jussi Holmalahti.
Tiukin seula potilaiden pariin on Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilla lääkäreillä. Heidän on läpäistävä ensin kielitutkinto, jotta he pääsevät kolmiportaiseen pätevyyskokeeseen.
EU- tai ETA-maiden lääkäreiltä kokeita ei vaadita. Käytännössä lääkärin on kuitenkin puhuttava suomea tai ruotsia tuli hän mistä päin maailmaa tahansa. Viime kädessä työnantaja on vastuussa kielitaidosta.
Holmalahti on sitä mieltä, että ennen pätevyyskoetta tehtävän kielitestin vaatimustasoa voisi nostaa.
– Nykyisin kielikokeissa edellytetään keski- tai tyydyttävää tasoa. Se tulisi nostaa hyvään eli vähän korkeammaksi, Holmalahti sanoo.