Kulttuurille riittäisi vientiä, mutta ammattitaitoiset vientiasiamiehet ja ennen kaikkea rahoittajat ovat vähissä. Tämä tuli selväksi Kulttuurin Kaukametsä 2004 -seminaarissa torstaina Kajaanissa.
Suomalaista valokuvaa maailmanmarkkinoille vienyt taideteollisen korkeakoulun johtaja Timothy Persons pitää keskeisenä haasteena jo olemassa olevan rahoituksen suuntaamista oikeisiin osoitteisiin.
"Systeemi on jo olemassa, se vain täytyy virittää uudestaan", Persons kuvaa.
Reippaat 20 vuotta valokuvauksen ja sen promotoinnin parissa pitkää päivää tehnyt Persons löytäisi heti käyttöä rahastolle, jolla tuettaisiin nopealla aikavälillä valokuvaajien gallerianäyttelyiden rakentamista.
Persons korostaa, että menestyminen maailmalla vaatii verkostoa ja ammattimaisuutta sekä näiden kautta syntyvää luottamusta.
Suomalaisen valokuvauksen maine ulkomailla on noussut määrätietoisen työn ja tiukan tason vuoksi. Valokuvaajien olympialaisia vastaaviin Pariisin ja New Yorkin näyttelyihin ei ole varaa lähettää jo alkuerissä karsiutuvia näppäilijöitä.
Pienen maan voima yhteistyössä
Kulttuuriviejät maailmalla törmäävät yleensä monenlaisiin ennakkoluuloihin, kun kuulevat töiden tekijöiden tulevan Suomesta. Taidemusiikin viejät kuulevat aina Jean Sibeliuksesta, elokuvatuottajat Aki Kaurismäestä.
Timothy Persons pitää laatua kansallisuutta oleellisempana asiana. Suomalaisuuden varaan voi rakentaa ilmiön vasta sitten, kun tekijöiden ja töiden laatu kestää kansainvälisen vertailun.
Hänen mukaansa pienen maan taiteilijoiden ainoa mahdollisuus on saada tuekseen yhteistyössä laadittu strategia, jolla turvataan sekä hallinnolliset että taloudelliset edellytykset läpimurtoon.
"Olen laskenut että kansainvälisesti pärjäävän valokuvaajan koulutus maksaa 100000 euroa."
Menestyksen jatkuvuus turvataan Personsin mukaan parhaiten kiinnittämällä valmistuneet taiteen maisterit oppilaitoksiin opettajiksi ja jatkotutkintoa suorittamaan.
"Tähän täytyy löytyä rahaa. Näin saamme oppilaitokseen tuoretta verta, intohimoisia opettajia ja valokuvaajia, jotka ovat ylpeitä oppilaitoksestaan."
Kajaani kehityksen kärjessä
Tukiaistoiveita on nippu myös Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajalla Jouni Mykkäsellä. Lisätukea tulisi saada suomalaisen elokuvan tekoon ja kaupalliseen levitykseen.
"Elokuva tulee tunnistaa vientitukea ansaitsevaksi kulttuurituotteeksi", Mykkänen edellyttää.
Kajaanissa torstaina yleisölle avattava uusi elokuvateatteri saa Mykkäseltä kehuja. Kainuulaiset pääsevät todistamaan elokuvateknologian uusinta kehitystä.
Digitaalitekniikan odotetaan tuovan uutta säpinää paitsi kuvan ja äänen laatuun myös elokuvien levitykseen.
"Kotimaisten elokuvien digitaalisten levitysmahdollisuuksien kehittäminen on yksi suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman päätavoitteita", Mykkänen toteaa.
Poliittista
tahtoa on
Joka toinen vuosi kokoontuva kaksipäiväinen kulttuuriseminaari on opetusministeriön ja Kajaanin kaupungin järjestämä. Tällä kertaa yhteistyökumppanina on myös British Council Finland.
Sihteerinsä mukaan sairasta lasta hoitamaan jäänyttä kulttuuriministeri Tanja Karpelaa ei Kajaanissa nähty eikä kuultu. Karpelan puolesta ministeriön puheenvuoron käyttänyt johtaja Rauno Anttila totesi, että tällä hetkellä suomalaisia kulttuurituotteita kysytään enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.
Yksi alan heikkouksista on Anttilankin mukaan kulttuuriviennin strategian ja koordinaation puute hallinnossa. Poliittista tahtoa ryhtiliikkeeseen löytyisi, sillä hallitus pitää kulttuuriviennin kehittämistä Suomen merkittävänä ja tärkeänä kilpailustrategiana.
Johtaja Rauno Anttilan mukaan kulttuuriviennin kehittämisohjelma on myös tarkoitus ottaa osaksi hallituksen globalisaatiostrategiaa.