Ylivieska Euroopan unionin määrittelemät tiukat ilmansaasteiden päästörajoitukset tuottavat päänvaivaa ja kustannuksia myös puutuoteteollisuudelle. Erityisesti puun pintakäsittely synnyttää liuotinpäästöjä, joiden vähentäminen direktiivin määrittämälle tasolle on sekä teknisesti että taloudellisesti monille yrityksille vaikeaa.
"Joillekin yrityksille se on kohtalon kysymys. Nyt tarvitaan kiireesti uutta tutkimustietoa eri keinoista päästöjen vähentämiseen, jotta yritykset voivat suunnitella itselleen sopivimmat ratkaisut", sanoo projektipäällikkö Juhani Rajaniemi, joka vetää Ylivieskassa keväällä aloitettua mittavaa tutkimushanketta.
"Asiakkaiden vaatimukset keittiökalusteiden maalipinnan laadusta ovat erittäin korkeat. Vesiliukoiset maalit ovat vielä niin kehittymättömiä, ettei pintakäsittelyä niillä saada asiakasta tyydyttävään laatutasoon", sanoo puolestaan tuotantojohtaja Tapani Ojala Topi-Kalustaja Oy:stä.
"Kun vettä pannaan puuhun, se turpoaa", hän kiteyttää vesiliukoisten aineiden ongelman.
"Me etsimme nyt taloudellista ratkaisua, jolla ratkaistaan sekä päästöt että pintakäsittelyn laatu. Se tarkoittaa todennäköisesti pintakäsittelylinjojen uusimista", Tapani Ojala sanoo.
Teollisesta prosessista
saatava lisätietoa
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria on keväällä aloittanut Tekesin ja työsuojelurahaston rahoittaman laajan tutkimushankkeen, jolla etsitään ratkaisuja juuri liuotinpäästöjen vähentämiseen puutuoteyrityksissä.
Mukana on laaja joukko yrityksiä eri puolilta maata.
"Uusien vesipohjaisten maalien soveltuvuutta nopeaan teolliseen prosessiin ei ole riittävästi tutkittu. Yksi keskeinen kysymys on, miten prosesseja voidaan kehittää Suomen ilmasto-oloihin sopiviksi. Esimerkiksi Etelä-Eurooppaan verrattuna meillä on moninkertaisesti suuremmat ilmankosteuden vaihtelut vuodenaikojen takia", sanoo projektipäällikkö Juhani Rajaniemi.
Vesiliukoiset maalit käyttäytyvät aivan eri tavalla ilman kosteuden vaihdellessa, mikä aiheuttaa suuria tuotannollisia ongelmia.
"Nykyisten pintakäsittelylinjojen uuniratkaisut perustuvat pääsääntöisesti liuotinpohjaisten aineiden käyttöön. Linjojen ominaisuuksia pitää kehittää, jos aiotaan siirtyä vesiliukoisiin aineisiin", Rajaniemi toteaa.
Tieto on suoraan
hyödynnettävissä
Tutkimus tuottaa mukanaoleville yrityksille suoraan hyödynnettävissä olevaa tietoa. Yritykset myös osallistuvat tutkimuskustannuksiin.
Yksi osa tutkimuksesta painottuu myös pintakäsittelylaitoksissa työskentelevien henkilöiden työsuojelullisiin kysymyksiin. Siitä syystä työsuojelurahasto rahoittaa hanketta.
"Selvitämme hankkeessa myös muita päästöjen vähentämisratkaisuja kuin vesiliukoisiin aineisiin siirtymistä. Esimerkiksi päästökaasujen poltto on yksi vaihtoehto, jonka soveltuvuutta tämän alan yrityksiin on syytä tutkia", projektipäällikkö Juhani Rajaniemi sanoo.
Ylivieskalaisen ET-Maalaus Oy:n työnjohtaja Raimo Järvi sanoo, että vesiliukoisten maalien käyttö teollisuudessa on aivan oma maailmansa.
"Meille on juuri valmistumassa kolmas maalauslinja, joka rakennetaan puhtaasti vesiliukoisia maaleja varten. Myös kahdella vanhalla linjalla on pyrkimys päästä pois liuotinpohjaisista maaleista. Meille tämä tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa", Järvi sanoo.