Ympäristöjärjestö Greenpeacen suulla jälleen julkisuuteen nostetut metsien suojeluvaateet pelottavat, vaikka metsäteollisuudessa niitä pidetään vielä yksittäisinä heittoina.
Kuusamossa maanantaina pidetyn Koillis-Suomen aluekeskuksen puuseminaarin pääteemoina oli rahoitusratkaisut, mutta puheet kääntyivät taas viriteltäviin suojeluriitoihin.
Metsäteollisuuden edustajien mielestä erikoista suojelijoiden vaatimuksissa on se, että rauhoituksia ollaan tyrkyttämässä Itä- ja Pohjois-Suomen metsiin, vaikka todellinen suojelun tarve olisi etelässä.
Puuseminaarissa pohdittiin, miten Pohjois-Suomi saisi äänensä julkisuudessa kuuluviin.
Kuusamon kaupungin elinkeinojohtaja Mika Perttunen esitti, että Pohjois-Suomesta koottaisiin kaikki vastuulliset tahot pohtimaan yhteistä kannanottoa.
Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi sanoi, että metsäteollisuuden etujärjestöt ovat aktiivisia, mutta heidän sanomansa suojelun vaikutuksista ei mene helposti perille.
"Vahvimmin viesti menisi läpi paikallisten asukkaiden kautta. Suojeluasiat ovat tunteisiin vetoavia. Pohjoisen ihmisten pitäisi antaa vahva viesti, että täälläkin halutaan vielä elää", Virranniemi sanoi.
Pienen piirin puheita
Hänen mielestään uusista suojeluvaatimuksista keskustellaan todellisuudessa vielä pienessä piirissä. Siitä huolimatta niillä voi olla vaikutuksia yritysten suunnitelmiin.
Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi harmitteli sitä, että suomalaista avointa metsäpolitiikkaa käytetään raakasti hyväksi. Meillä luontoarvoja on voitu arvioida toisten mailla vapaasti, jokamiehen oikeuden nojalla.
"Saksassa metsiä ei mennä syynäämään, siellä on varmasti heti poliisipartio perässä", Virranniemi muistutti.
Metsästä leipä monelle
Suojelukeskustelun herätti seminaarin avaukseen eri elinkeinoista lukuja kerännyt Koillismaan kehitys Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Hänninen.
Hännisen eri lähteistä kokoamien tietojen mukaan perustuotannolla on vielä Koillis-Suomen seutukunnassa tärkeä rooli.
Peruselinkeinojen vuotuinen myynti nousee 280 miljoonaan euroon. Ala työllistää 1 700 ihmistä. Yksistään metsä- ja puutalouden osuus tästä on 130-140 miljoonaa euroa. Leivä puu antaa noin 800 ihmiselle.
Kovasti rynnineen matkailun vuotuiseksi myynnin arvoksi on laskettu myös 100 miljoonaa euroa. Sen työllistävä vaikutus on suunnilleen sama kuin puualalla.
Pohjois-Pohjanmaan Te-keskuksen toimialapäällikkö Seppo Mähönen kertoo, että elinkeinorakenteen muutos näkyy myös rahoituspäätöksissä.
Pohjois-Pohjanmaalla rahoituspäätösten odottelussa ollaan tuskaannuttu, sillä Te-keskuksen yritysosasto on ollut ruuhkaisin koko maassa. Mähösen mukaan sumaa on kuitenkin saatu purettua.
"Tilanne on korjaantunut aika tavalla. Nyt päätös pystytään tekemään 2-3 kuukaudessa", Mähönen sanoi.
Maailmanlaajuinen talouden alamäki näkyy myös pohjoisen rahoitushakemuksissa. Viime vuonna hakemuksia jätettiin noin 400, tänä vuonna määrä putoaa.
Mähösen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla valtaosan yritystuista menee puualalle. Alueellisesti tulee kuitenkin painotuksia. Esimerkiksi Kuusamossa matkailu näyttelee vahvaa osaa.
Vuoteen 2 006 saakka vuosittain investointitukiin on varattu reilu kuusi miljoonaa euroa.