Vuonna 1483 syntyneen Martti Lutherin synnyinkoti on kunnostettu ja laajennettu museoksi Eislebenissä. Sisustus henkii luterilaista pelkistyneisyyttä ajalta ennen luterilaisuutta. Näkymä voisi olla sisustuslehden artikkelista, joka esittelee skandinaavista designia tai amerikkalaista shaker-tyyliä.
Kuva: Ilari Tapio
Luterilaisuutta löytyy nykyään katutasoltakin. Viemärikaivon kansi kertoo, että Eisleben on Lutherstadt eli Luther-kaupunki.
Kuva: Ilari Tapio
Paikkoja pannaan kuntoon tulevaa juhlavuotta varten. Eislebenin torin restauroitava Luther-patsas on saanut tuuraajakseen pahvi-Lutherin.
Kuva: Ilari Tapio
Wittenbergin linnakirkon nykyinen ovi on raskasta tekoa ja yläosastaan näyttävästi koristeltu. Legendan mukaan Martti Luther naulasi sitä edeltäneeseen puuoveen 95 teesiä lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 1517. Naulaaminen ei välttämättä ole totta, mutta teesien sanoma alkoi levitä Saksassa kaupunkipalon lailla.
Kuva: Ilari Tapio
Tuttu hahmo ottaa asiakkaat vastaan wittenbergiläisessä kaupassa. Saksan kaikki Luther-kaupungit ovat omineet uskonpuhdistajan pr-miehekseen.
Kuva: Ilari Tapio
Mitä siellä näkyy? Wittenbergin torin karttapallo on osa reformaation 500-vuotisjuhlintaa. Sisälle kurkistamalla selviää, että suuren juhlanäyttelyn avajaisiin on aikaa 245 päivää ja risat.
Kuva: Ilari Tapio
"Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa." Anelipas on esillä Wartburgin linnassa Eisenachin kaupungissa. Katolisen kirkon harjoittama anekauppa synnytti protestantismin eräänlaisena vastarintaliikkeenä.
Kuva: Ilari Tapio
Vuonna 1067 perustettu Wartburgin linna on Saksan kenties kuuluisin keskiaikainen linna ja Unescon maailmanperintökohde. Se hallitsee maisemaa Eisenachissa 410 metrin korkuisella kukkulalla. Kirkon ja valtakunnan kiroamaksi tullut Martti Luther sai linnasta turvapaikan vuonna 1521.
Kuva: Ilari Tapio
Työhuoneessaan Wartburgin linnassa Luther tappeli sielunvihollisen kanssa ja käänsi Uuden testamentin saksaksi. Käännöstyö vei vain yksitoista viikkoa.
Kuva: Ilari Tapio
Uskonpuhdistaja Martti Luther kuoli 63-vuotiaana vuonna 1546. Hänet on haudattu samaan Wittenbergin linnakirkkoon, jonka oveen hän legendan mukaan naulasi 95 teesiään.
Kuva: Ilari Tapio
Eislebenin Pyhän Annan augustinolaisluostarin kammiot ovat monelta osin alkuperäisessä 1500-luvun kunnossa. Martti Luther vieraili luostarissa ja sen yhteydessä olevassa kirkossa usein. Pyhä Anna on kaivostyöläisten suojeluspyhimys, jonka nimeen Lutherin kerrotaan vannoneen ryhtyessään munkiksi vuonna 1505.
Kuva: Ilari Tapio
Tämä on jotakin muuta kuin museoiden puunattuja pintoja ja vitriinien näyttelyesineitä. Tämä on aitoa asiaa.
Lännen Media matkusti uskonpuhdistuksen ja Martti Lutherin teesitempauksen 500-vuotisjuhlinnan innoittamana Saksan sydänmaille. Siellä lepää Lutherin pieni synnyinkaupunki Eisleben. Sen länsipuolisella kukkulalla kohoaa 1500-luvun alkupuolella rakennettu Pyhän Annan kirkko.
Tyhjän kirkon puutarhasta ilmestyi kirkon yleismies Jörg Mobius, jolla oli kirkkosalikierroksen jälkeen yllättäen muutakin esiteltävää.
Mobius johdatti suomalaisvieraan jyrkkiin portaisiin. Ne veivät yläkerran augustinolaisluostariin. Luther vieraili usein sen kammioissa, jotka ovat monelta osin yhä alkuperäisessä kunnossa.
Yleisöltä suljettu vanha luostari oli paras mahdollinen paikka aloittaa ”pyhiinvaellus” Martti Lutherin kulkemille poluille. Siellä aika oli pysähtynyt.
