Kempeleen puutarhaoppilaitos on juuri saanut roppakaupalla lisää kansainvälistä kunniaa ja mainetta. Osa kunniasta tosin lankeaa henkilökohtaisesti koulun rehtorille Veikko Hätälälle, mutta sekin nimenomaan puutarhaopetuksen kehittämisestä.
Viime viikolla Hätälä kävi pokkaamassa Osnabrückin ammattikorkeakoulun myöntämän kultamitallin ansioistaan alan kansainvälisyyden edistämisestä. Suurin osa tästä on tapahtunut Kempeleen puutarhaoppilaitoksella, eikä kansainvälisyydellä tarkoiteta pelkkiä vierailuja, vaan todellista käytännön työtä.
Samalla reissulla Hätälä kiikutettiin luennoimaan kansainväliseen ammatillisten opettajien seminaariin, jossa monisatapäinen yleisö pommitti häntä kysymyksillä suomalaisesta opetusjärjestelmästä. Tuoreet tutkimustulokset kun nostavat Suomen vertailuissa keulille, mutta jättävät Saksan häntäpäähän.
Kempelekään ei jäänyt maininnatta vaan itse asiassa varasti lopulta ainakin paikallisen median huomion: esimerkiksi kuusimiljoonaisen lukijakunnan omaava Heilbronn-lehti omisti Kempeleen puutarhaoppilaitosta ylistävälle jutulle puoli sivua.
Kotiintuliaisina oli vielä Euroopan nuorten puutarhureiden ilmoitus halusta järjestää noin sadan osanottajan kansainvälinen kongressi parin vuoden päästä Kempeleessä. Pohjoiset kasvit ja maineikas koulutuspaikka kiinnostavat.
Paluu arkeen ankea
Paluu arkeen tämän riemusaaton jälkeen olikin sitten enemmän kuin ankea. Kotona odotti epäselvä tilanne ja ahdistus puutarhaoppilaitoksen kohtalosta: saako se jatkaa kehitystään Kempeleessä vai joudutaanko kaikki aloittamaan alusta Muhoksella. Kuntayhtymän on määrä ratkaista asia vuoden loppuun mennessä.
Luonnonvara-alan opetuksen keskittämishankkeista on Hätälän mielestä mennyt pohja pois sen jälkeen, kun Oulu ilmoitti alan ammattikorkeakouluopetuksen pysyvän Vallinkorvassa. Keskittämisen vetonaula hävisi, tämän jälkeen lopputulos olisi torso tehtiinpä siirto kummin päin tahansa, huomauttaa Hätälä, joka samalla on kuntayhtymän koko luonnonvara-alan opetuksen rehtori.
Keskittämiseen päädyttiin kuntayhtymän asettamassa työryhmässä, johon Hätäläkin kuului. Silloin kuvioon kuitenkin oleellisesti kuului myös ammattikorkeakoulu. Lisäksi työryhmän epävirallisissa vertailuissa Kempele oli sijoituskuntana hieman Muhosta edellä, Hätälä paljastaa.
Nyt tilanne on ainakin OSAKK:n johdon mukaan täsmälleen päinvastoin.
Tilat täyttyvät näinkin
Hätälän mielestä paras ratkaisu muuttuneessa tilassa olisi molempien oppilaitosten jatkaminen ja toiminnan kehittäminen vanhoilla sijoillaan. Tyhjien tilojen pelkokin on aiheeton, sillä oppilasmäärät molemmissa yksiköissä ovat kasvussa.
Opetuksen keskittämisellä tavoiteltu polis-ajattelu ei näissä merkeissä toimi, koska sillä ei saavutettaisi mitään merkittävää etua esimerkiksi rahoituksessa. Pelkkä polis ei myöskään Hätälän mielestä lisää vetovoimaa, jos todellinen sisältö puuttuu. Puutarhaopiskelijoiden määrä laskee varmasti, jos siirto Muhokselle toteutuu.
Kempeleen oppilaitosta vastaavien puitteiden luoti kestäisi vuosikymmeniä.
Hinta laskematta
Hätälä kysyy myös, mitä kaikki maksaisi? Jo nyt tiedossa on äkkipäätä laskien ainakin neljän ja puolen miljoonan euron edestä maksuun tulevia menoja: Koivikon lantala, teurastamo, uusi navetta, molempien yksiköiden asuntolaremontti. Keskittämisen vaatimista uusista investoinneista ei arvioita ole edes esitetty. Menetetyn imagon hintaa on vielä vaikeampi laskea.
Turun yliopiston ylipuutarhuri Aarno Kasvi on antanut asiasta oman lausuntonsa kuntayhtymän työryhmälle. Kasvin mielestä Pohjois-Suomelle on ehdottoman tärkeää, että Kempeleen koulupuisto kehittyy ja monipuolistuu nykyisellä paikallaan.
"Toimiva koepuutarha vaatii onnistuakseen näillä leveysasteilla lisäystilat, suojaistukset, perusteellisen salaojituksen ja hyvät suhteet suomalaisiin ja ulkolaisiin koelaitoksiin. Kempeleen koulupuistolla on nyt nämä edellytykset, joita tulee tukea tässä ja nyt, eikä keskeyttää hyvin alkanutta näyttely- ja arboretum -toimintaa siirtovaatimuksilla toiseen paikkaan."