Harmittomalta tuntuvat haravointijätteet pilaavat suomalaista metsämaisemaa tehokkaammin kuin ongelmajätteet.
"Puutarhajätteiden kuskaaminen metsiin alkaa olla suurin ongelma. Metsä muuttuu niiden takia totaalisesti, ja kaupunkien luonnontilaisista metsiköistä on pilattu suurin osa", ympäristötarkastaja ja biologi Matti Tynjälä Oulun seudun ympäristövirastosta kertoo huolestuneena.
"Periaatteessa puutarhajätteissä ei ole haitta-aineita, mutta niissä on lannoitteita, jotka aiheuttavat väärässä paikassa ongelmia. Omakotitalot on rakennettu Suomessa pääasiassa karuun männikköön, mutta kun näillä alueilla katsoo aidan taakse, ei siellä enää ole männikköä vaan nokkospuskia", Tynjälä huomauttaa.
Kun maa on liian ravinteikasta, nokkoset ja horsmat korvaavat aiemmin paikalla kasvaneet puolukat ja mustikat. Sitten männyt eivät enää menesty alueella, vaan niiden tilalle kasvaa kuusia ja koivuja.
"Ihmiset ajattelevat, että on jokamiehenoikeus viedä puutarhajätteitä metsään, eikä niistä voi olla mitään haittaa. Kumpikaan näistä ei pidä paikkaansa. Tämä alkaa olla suuri ongelma kaikkien omakotialueiden lähellä", Tynjälä arvioi.
Metsien muuttuminen aiheuttaa kaupungeille kustannuksia, sillä kukapa haluaisi lähteä virkistymään nokkospuskaan. Luonnon palauttaminen entiselleen ei ole ilmaista.
Muut jätteet
seuraavat perässä
Toisaalta puutarhajäteläjät houkuttelevat ihmiset kärräämään paikalle myös muuta rojua. "Paikat joihin kuljetetaan paljon puutarhajätteitä, alkavat pian muistuttaa kaatopaikkoja. Sinne tulee muita jätteitä, kuten sänkyjä ja tuoleja ja sitten televisioita ja jääkaappeja", Tynjälä luettelee.
Oulun seudun ympäristövirastoon tuleekin näin keväällä lähes päivittäin ilmoituksia laittomista kaatopaikoista. Ympäristövirasto puuttuu sille ilmoitettuihin jäteläjiin. Jätelain mukaan maanomistaja on velvollinen siivoamaan roskat alueeltaan, mikäli oikeaa roskittajaa ei löydy. Myös kunta osallistuu siivoamiseen, jos siivousurakka on maanomistajalle kohtuuton.
"Ylikiimingintien varressa Oulun puolella oli vanha, luvaton kaatopaikka, johon oli tuotu tavaraa 1980-luvulta lähtien. Emme pystyneet selvittämään, kuka sinne oli tuonut törkyä ja mistä. Oulun kaupunki siivosi lopulta alueen", Oulun seudun ympäristöviraston ympäristötarkastaja Vesa Malm antaa esimerkin.
Muut viime aikoina esiin nousseet roskittamiset ovat olleet melko pieniä. Oulun poliisi on tänä keväänä tutkinut yhtä luonnon turmelemista, jossa öljyä oli päässyt valumaan maahan. Viime kesänä taas tutkittiin ruoppauksiin liittyviä luonnonsuojelurikkomuksia Oulunsalossa.
Eläimet ja kasvit
kärsivät
Pienistäkin jätemääristä voi olla suurta haittaa. "Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka yhden auton öljyt voivat pilata ison alueen. Jos pohjavesialueella veteen pääsee öljyä, pilaa se koko pohjavedenottamon", Matti Tynjälä selvittää.
"Myös linnut ja ketut voivat syödä roskia ja se aiheuttaa ongelmia. Jos lintu tarttuu roskaan kiinni eikä pääse irti tai sen kurkkuun juuttuu muovipala, on se konkreettista tappamista."
Oksien, lehtien ja heinien oikea paikka on kotikomposti, taloyhtiön biojäteastia tai Ruskon kaatopaikan puutarhajätekeräys. Hyötyjätteet ja suurimman osan ongelmajätteistä taas voi viedä maksutta Ruskon jäteasemalle tai keräyspisteisiin.