Mekaaninen puunjalostus elää murrosaikoja. Puutalorakentaminen siirtyy jatkossa yhä enemmän tontilta tehtaalle, automatisointiaste kasvaa ja toimiala rationalisoituu.
"Yritysten on pakko muuttaa toimintastrategioitaan. Toivottavasti toimiala kokee myös uuden renessanssin", Lapponia House Oy:n hallituksen puheenjohtaja, professori Reijo Luostarinen sanoo.
Puutalolla menee nyt lujaa. Sodan jälkeen puutalojen status oli alhainen, mutta sitä se ei ole enää. Puutalo on noussut kivitalon rinnalle. Mutta mekaanisella puujalostusteollisuudella on Luostarisen mukaan iso nippu haasteita edessään. Lähes ainoana toimialana se ei ole läpikäynyt globaalia toimialarationalisointia.
"Tämä on eniten jälkeen jäänyt toimiala maailmassa", Luostarinen huomauttaa. Hänen visionsa on, että tulevaisuudessa verraten pienien yritysten alalla toimii 3 - 5 vahvaa toimijaa maata kohden. Suomalaisten kannattaisi nyt ottaa aloite käsiinsä, sillä Suomi on yksi edistyneimmistä alan osaajista.
Yksilöllisiä
massatuotteita
Toimintojen automatisoinnissakin toimiala on kulkenut muiden jäljessä. Toisaalta automatisointi ja yhä pitemmälle vietyjen tehdasvalmisteiden tuottaminen sekä kuluttajien vaatimukset ovat vaikeasti ratkaistava yhtälö.
"Meidän pitää pystyä valmistamaan räätälöityjä massatuotteita", Luostarinen luonnehtii.
Lapponia Housessa Kemissä on läpi käyty viime vuodesta lähtien laajaa tuotannon modernisointi- ja kehitysohjelmaa. Kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa euroa on investoitu muun muassa suunnittelujärjestelmään, maalauslaitokseen ja puutavaran automaattiseen katkaisuun ja työstöön. Investoinnit ovat yrityksen vastaus muuttuviin talopakettimarkkinoihin.
Toimitusjohtaja Tero Lahtisen mukaan asiakkaat tahtovat nykyään mahdollisimman valmiita komponentteja. "Rakentaminen on siirtymässä aiempaa enemmän tontilta tehtaalle."
Lämpöhirrestään tunnettu yritys toimittaa tänä vuonna noin 370 talopakettia, joista noin 60 prosenttia menee vapaa-ajanasunnoiksi ja loput omakotitaloiksi. Viennin osuus liikevaihdosta (tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa) noin neljännes. Yhtiö nostaisi viennin osuuden reiluun puoleen liikevaihdosta, mutta kotimaan markkinat ovat kasvaneet vieläkin reippaammin.
Venäjällä tarvitaan
hyviä partnereita
Eniten talopaketteja menee Venäjälle, jossa puutalokulttuuri on tuttua. "Venäjän kaupan kannalta suurin haaste on partneri, partneri ja partneri. Venäjällä on oltava hyvä yhteistyökumppani, jotta kauppa käy", Lahtinen korostaa. Ennakkomaksukäytäntö Venäjän kaupassa kotiuttaa saatavia länsikauppaa nopeammin.
Venäjänkin kohdalla puhutaan haasteista, mutta se on myös mahdollisuus. Viime aikoina on keskusteltu teollisuusvyöhykkeiden tullivapaista alueista itärajalla, niistä ollaan kiinnostuneita myös Lapponia Housessa.
Mutta kansainvälistyminen ei Luostarisen mukaan tarkoita vain vientikauppaa. Se on laajempi käsite, joka pitää sisällään esimerkiksi yhteisyrityksiä, myyntipisteitä ja lisenssejä. Nykyään ei puhuta enää myöskään alihankkijoista, vaan osatoimittajista, joiden kanssa yhdessä suunnitellaan toimintoja.
