Aina 1900-luvulle saakka lähes kaikki maaseudun rakennukset rakennettiin puusta, mutta nyt puun osuus erityisesti maatilojen tuotantorakentamisessa on pudonnut selvästi alle puoleen.
Maa- ja metsätalousministeriö, MTK ja puualan kehittämisjärjestöt ovatkin aloittaneet hankkeen, jolla yritetään palauttaa puu takaisin maatilojen johtavaksi rakennusmateriaaliksi.
Puun käytön väheneminen liittyy maatalouden rakennemuutokseen. EU:hun liittymisen jälkeen yksikkökoot ovat rajusti kasvaneet ja tehokkuusvaatimukset lisääntyneet. Se on johtanut entistä suurempien rakennusten rakentamiseen, mikä on avannut markkinoita myös teräs- ja betonirakentamiselle.
"Aiemmin rakennettiin pitkälle itse oman metsän materiaalista. Rakennukset olivat perinteisiä kuten myös rakennusmenetelmät. Nyt maatiloillakin vaaditaan nopeaa rakentamista, jossa on vaativia rakenneosia. Tiloilla ei enää ole aikaa rakentaa itse. Tähän saumaan betoni- ja teräsrakennusteollisuus iski", sanoo PuuSuomi -toimintaohjelman ohjelmapäällikkö Pekka Salonen.
PuuSuomi ja Wood Focus Oy ovat mukana hankkeessa palauttaa puu maatilojen rakennuksiin.
Salosen mukaan puurakenteiden valmistajat, suunnittelijat ja rakentajat eivät ole riittävän nopeasti reagoineet maatilojen muuttuneisiin tarpeisiin.
"Viime vuosina muutamat yritykset ovat kehittäneet kilpailukykyisiä ratkaisuja. Hyvät ratkaisut pitää etsiä yhdessä tilojen käyttäjien, suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten kanssa", Salonen toteaa.
Hanketyön tuloksena puurakentamisen suunnittelijoita varten on jo koottu kirjanen, josta löytyvät nopeasti lainsäädännön ja ohjeistuksen vaatimukset suurikokoisia puurakennuksia varten.
Tekeillä on myös alan peruspaketti niistä teknisistä perusratkaisuista, jotka on jo kehitetty tällaista rakentamista varten.
"Vuonna 2005 pitäisi olla jo riittävästi koottua tietoa tarjolla ja myös tuotetarjontaa niin, että puu voi kilpailla tasapäisesti muiden materiaalien kanssa", Pekka Salonen arvioi.
Buumi alkoi sikaloista
Alavieskalainen Vieskan Elementti Oy on jo 30 vuotta suunnitellut ja rakentanut puuelementtejä myös maatilojen rakennuksiin. Edelleenkin maatilarakentaminen muodostaa 25 prosentin osuuden yrityksen liikevaihdosta.
"Betonirakentaminen tuli maatiloille jonkinlaisena trendinä. Se alkoi sikalapuolelta ja levisi myös nautakarjapuolelle. Siitä tuli jonkinlainen muotituote", toimitusjohtaja Risto Brax kertoo.
Hän sanoo puun arvostuksen olevan taas palautumassa.
"Puulla on monia etuja verrattuna esimerkiksi betoniin. Puurakennusten laajentaminen jälkeenpäin on huomattavasti edullisempaa. Betonin eduksi väitetään palonkestävyyttä, mutta siinä unohdetaan, että kattorakenteet on kuitenkin tehtävä puusta", Risto Brax sanoo.
Puuelementit pystyvät Braxin mukaan kilpailemaan suurissakin rakennuksissa muiden materiaalien kanssa sekä hinnalla että rakentamisnopeudella.
"Isot rakennukset vaativat rakennusteknistä erikoisosaamista, ja siksi viljelijät haluavat rakennuksensa mahdollisimman valmiina", Brax mainitsee.
Kuuluu miljööseen
Puurakentamista halutaan ylläpitää maaseudulla monestakin syystä. Yksi tärkeimmistä on maaseudun miljöön säilyttäminen. Rakenteiden toimivuus, huolettavuus ja ekologisuus ovat pitkän kehityksen hiomia ominaisuuksia puurakentamisessa.
Puutuoteteollisuudella on myös laaja vaikutus maaseudun talouteen. Mekaaninen metsäteollisuus maksaa kaksi kolmasosaa kantorahoista, ja alan yritykset sijaitsevat pääosin maaseudulla. Teollisuus työllistää suoraan noin 41 500 henkilöä ja välillisesti lähes 100 000 henkeä.