Puuta ei riitä jo­kai­seen Poh­jois-Suo­men hank­kee­seen – parhaat ja kil­pai­lu­ky­kyi­sim­mät pää­se­vät ensin maaliin

Oulun, Kemin ja Kemijärven tehtaiden investointipäätöksiä odotetaan lähikuukausina. Paltamossa päätös venynee ensi vuoteen. Kemin Kaidiakaan ole haudattu.

Puunkuljetukset Pohjois-Suomen teillä lisääntyvät, jos metsäyhtiöiden suuret tehdashankkeet toteutuvat.
Puunkuljetukset Pohjois-Suomen teillä lisääntyvät, jos metsäyhtiöiden suuret tehdashankkeet toteutuvat.
Kuva: Anssi Jokiranta

Oulun, Kemin ja Kemijärven tehtaiden investointipäätöksiä odotetaan lähikuukausina. Paltamossa päätös venynee ensi vuoteen. Kemin Kaidiakaan ole haudattu. Verkkokaupan kasvu lisää sellun kysyntää.

Ympäristölupia käsittelevällä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston osastolla eletään kiireisiä aikoja. Suurteollisuuden uusinvestoineista valtaosaa viritellään Pohjois-Suomeen.

– Suurten metsäteollisuuden hankkeiden lisäksi meitä työllistävät kaivosten lupa-asiat. Pelkästään Terrafamesta selvitettävää on 60 000 sivua, kertoo johtaja Erkki Kantola.

Kantolan mukaan suuretkaan hankkeet eivät jää viraston rattaisiin vuosiksi.

– Esimerkiksi Stora Enson Oulun tehtaan lupahakemus, jota odotamme pian, valmistuu meiltä noin vuodessa.

Stora Enso ei ole vielä kertonut, jatketaanko tehtaassa hienopaperin tuotantoa vai vaihdetaanko tuotanto kartonkiin. Ratkaisua on lupailtu kesään mennessä. Stora Enso Metsän aluejohtaja Esa Ojala on kertonut kannattavansa kartongin tuotantoon siirtymistä.

Muutos toisi Ouluun 700 miljoonan euron investoinnit ja lisäisi havupuun käyttöä runsaalla miljoonalla kuutiometrillä.

Myös Metsä Group on luvannut kertoa kesän korvalla, modernisoidaanko Kemin tehdas vai rakennetaanko kokonaan uusi biotuotetehdas. Uusi tehdas käyttäisi puuta huimat 6,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kiinalaisomisteisen Kaidin Kemiin suunnittelema, puuperäistä nestepolttoainetta tuottava laitoskin elää vielä suunnitelmissa. 900 miljoonan euron tehtaan rahoituspäätöstä saadaan yhtiön mukaan odottaa 2020-luvulle.

Boreal Bioref Oy:n Kemijärven biotuotetehtaan ympäristöluvan käsittely on loppusuoralla. Yhtiö haluaisi aloittaa rakennustyöt jo tänä vuonna.

Paltamoon suunniteltu Kaicell Fibers Oy:n biotuotetehdaskin tarvitsisi havu- ja koivukuitua 3,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lopullista päätöstä investoinnista luvataan ensi vuodelle.

Luonnonvarakeskus arvioi vuoden 2014 metsäinventoinnin perusteella, että Pohjois-Suomen metsien hakkuita voidaan lisätä kestävästi 6,5 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Vireillä olevat tehdashankkeet kasvattaisivat hakkuita yli 10 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäkeskuksen aluejohtaja Arto Sorri ei ole huolissaan selluinnostuksesta, vaikka useat tahot ovat tuominneet hakkuumäärien kasvattamissuunnitelmat luonnolle turmiollisina.

– Teollisuuden katseet ovat nyt pohjoisessa, jonka nuorissa metsissä on runsaasti hakkuumahdollisuuksia.

Yli 10 miljoonan kuution hakkuukasvua Sorrikin pitää liian suurena, vaikka tuontia niin idästä kuin lännestä lisättäisiin.

– Kaikki vireillä olevat hankkeet eivät toteudu. Parhaat ja kilpailukykyisemmät pääsevät ensin maaliin, osa saattaa jäädä odottamaan.

Metsäkeskustelu näyttäytyy metsänomistajien edusmiehelle kovin tunnepitoisena.

– Kyllä hakkuumäärissä on otettu tarkkaan huomioon suojelu ja hakkuurajoitukset. Se mikä usein unohtuu, on lisääntyvä puuston kasvu. Ilmastonmuutosta ei kukaan toivo, mutta jos siitä jotain hyvää pitää hakea, niin se näkyy metsän kiihtyvänä kasvuna.

Monen hankkeen nimeen liitetään nykyään sananosa bio, joka kertoo uusista puupohjaisista tuotteista. Perustuote on kuitenkin uusillakin tehtailla sellu.

– Sen kysyntä on maailmalla kovassa kasvussa. Yksi syy on nettikaupan hurja kasvu. Kun tilataan paljon tavaraa, tarvitaan paljon paketteja. Ne valmistetaan useimmiten sellusta.

2,5 miljardia kuutiometriä puustoa

Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston määrä Suomessa on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 107,0 miljoonaa kuutiometriä.

Tämä on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin mittausvuosien 2009–2013 mukainen kasvu.

Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus 10-vuotiskaudelle 2015–2024 on Luken mukaan 84,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Sitä seuraavalla 10-vuotiskaudella hakkuumahdollisuus nousee 93 miljoonaan kuutiometriin.

2010-luvulla hakkuut ovat olleet keskimäärin 80 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta, mutta viime vuosina kaakkoisen ja keskisen Suomen maakuntien alueilla jo lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta.

Luke ja Suomen ympäristökeskus selvittävät, miten lisääntyvät hakkuut vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja miten vaikutuksia voitaisiin lieventää.

Hakkuumahdollisuusarviossa ei ole otettu huomioon Suomen metsille vuosille 2021–2030 asetettavaa metsien hiilinieluvelvoitetta. Luke analysoi myös ilmastotavoitteiden toteutumista eri hakkuuskenaarioissa.