Suomalaisista, italialaisista ja unkarilaisista asiantuntijoista ja arkkitehtuurin opiskelijoista koottu ryhmä kiertää kuluvalla viikolla Kestilää ja Pyhäntää. Kuvin ja sanoin tallennetaan eteen tulevaa hyvää ja huonoa niin kuntakeskuksesta, teollisuusalueelta kuin syvältä maaseudultakin.
Siikalatvan haaste -projekti etsii ratkaisua yleiseurooppalaiseen ongelmaan: miten pitää yllä rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa tyhjenevällä maaseudulla.
Tarkoitus on löytää menetelmiä, jotka ovat Siikalatvan paikallisiin oloihin kehiteltyjä, mutta myös yleiseurooppalaisesti sovellettavia.
Professori Aarne Tarumaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta sanoo, että Pyhännän pieni kirkonkylä on monessa suhteessa tyypillinen suomalainen maaseututaajama. Vanha kylänraitti on osin pilattu ylileveillä teillä ja maiseman paras anti, vesi on piilotettu puskien taakse.
"Ei tässä silti mitään kovin lennokkaita parantamisehdotuksia aiota tuoda, on tiedettävä mihin täällä on mahdollisuus", Tarumaa muistuttaa.
Ongelmana osaavien tekijöiden puute
Rakennusperintö uhkaa jäädä globalisoitumisen jalkoihin. Keskittyminen vie ihmiset pois maalta ja pikkukaupungeista. Tietoa, taitoa ja viime aikoina myös tahtoa vanhan korjaamiseen on Suomessa aika hyvin, mutta nyt ongelma alkaa olla osaavien tekijöiden puute.
Ulkomaalaisille projektissa mukana oleville uutta ja ehkä eniten oppia antavaa on Suomen runsas puurakentaminen. Oulun yliopistossa on parhaillaankin tekeillä siihen liittyen korkeatasoista tutkimusta. Budapestin arkkitehtuurisesta tiedekunnasta tuodaan tiimiin rautaisannos kyläympäristöjen tutkimusta ja suunnittelua, Italian Firenzestä rakennevaurioiden ja korjausrakentamisen erikoisosaamista.
Tuntemattomat
kohteet heikoilla
Professori Gyula Istvánfi Budapestin yliopistosta sanoo, että Unkarissa yhteiskuntajärjestelmän muutoksiin liittyvät murrokset ovat jättäneet jälkensä rakennusperintöön.
Paljon tekemistä on professori Iacopo Zettin mukaan myös Italiassa: suuret, monumentaaliset rakennuskohteet ovat usein hyvin suojeltuja, mutta tuntemattomampien kohteiden pelastaminen on voitu hoitaa huonosti.
Asiantuntijaryhmä tutustuu Siikalatvan kohteisiin myös keskellä talvea, helmikuussa. Sen jälkeen kunnille ja muutamalle mukana olevalle yritykselle annetaan raportit ja suunnitelmat kohdealueiden parannusehdotuksista.
Jo aikaisemmin ryhmä on laatinut suunnitelman Budapestin yhden kaupunginosan uudistamisesta.
"Siikalatvalla on tarkoitus lisätä asukkaiden ja päättäjien osaamista, tietämystä ja kiinnostusta arvokkaan kansallisomaisuutemme, rakennusperinnön sekä maaseutu- ja kylämaiseman ylläpitämiseen. Kaikissa kolmessa mukana olevassa maassa käytettävien menetelmien soveltuvuutta kehitetään sellaisiksi, että niiden jatkuva, omatoiminen käyttö mahdollistuu myös muualla Euroopassa", kertoo Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun assistentti RaineMäntysalo.