Erikoiskalusteita tekevät yritykset ovat huolissaan epäterveen kilpailun leviämisestä alalle. Haapaveden Puukaluste Oy:n toimitusjohtajan Esko Salmikankaan mielestä alalla jopa huijataan asiakkaita, kun kohteisiin toimitetaan eri tavaraa kuin piirustuksissa tai työselityksissä on luvattu.
Kalusteet on voitu tehdä myös esimerkiksi Virossa tai Puolassa, vaikka asiakas on tehnyt kaupat suomalaisen yrityksen kanssa ja luullut sopineensa kotimaisin voimin toteutettavasta urakasta.
"Aivan vasta jouduttiin korjaamaan erään konkurssiin menneen yrityksen jäljiltä kaappeja. Ne oli tehty tavallisesta lastulevystä, vaikka ne olisi pitänyt tehdä kosteutta kestävistä levyistä", Salmikangas kertoo.
Puuteollisuusyrittäjät ry:n noin 540 jäsenyrityksestä erikoiskalustefirmoja on noin 70. Järjestäytymättömiä pieniä yrityksiä Salmikangas arvioi toimivan Suomessa "varmaan toistasataa". Alan yritysten hän arvioi työllistävän nykyisellään noin 3 500 työntekijää.
"Kilpailu on erittäin kireää. Esimerkiksi me olemme Suomen suurimpia erikoiskalusteiden valmistajia, mutta markkinaosuutemme koko kakusta on silti vain prosentin tai puolitoista", noin kolmen miljoonan euron liikevaihtoon yltävän ja noin 30 ihmistä työllistävän yrityksen toimitusjohtaja kuvaa.
Erikoiskalusteet on tilaustyönä julkisen ja yksityisen sektorin kohteisiin kuten kouluihin, sairaaloihin, toimistoihin, hotelleihin ja ravintoloihin tehtäviä kalusteita.
Esimerkiksi sairaaloita ja oppilaitoksia kunnostetaan 20-30 vuoden välein. Erityisesti pääkaupunkiseudulla alan yrityksiä työllistävät tällä haavaa rakennusten käyttötarkoituksen muutokset sekä ravintoloiden ja hotellien saneeraukset.
Haapaveden Puukalusteen markkina-alueena on koko maa, joskin valtaosa yrityksen tuotannosta menee pääkaupunkiseudulle.
Apua auktorisoinnista
Osa Puuteollisuusyrittäjiin kuuluvista erikoiskalustajista haluaisi kitkeä alaa vaivaavat epämääräisyydet auktorisoinnilla eli laatimalla erikoispuusepille yhteiset pätevyysvaatimukset ja heidän yrityksilleen yhteiset pelisäännöt.
Esko Salmikankaan mukaan auktorisointi palauttaisi suomalaisen työn mainetta ja turvaisi alan työpaikkojen säilymistä. Se myös varmistaisi yritysten hoitavan yhteiskunnalliset velvoitteensa ja karsisi harmaan talouden yrityksiä, hän lisää.
"Edellytyksenä kuitenkin on, että uuteen käytäntöön sitoutuu riittävän paljon ja riittävän vaikutusvaltaisia firmoja", Salmikangas huomauttaa.