Puuro hautui tren­di­her­kuk­si

Takana ovat ajat, jolloin puuro oli liian arkipäiväistä ja "maalaista" trenditietoisen murkinaksi. Tätä nykyä se jos mikä sopii kiireisen kaupunkilaisen ravinnoksi, vakuuttaa RavintoRaision markkinointipäällikkö Marjo Lehtinen.


Oulu
Takana ovat ajat, jolloin puuro oli liian arkipäiväistä ja "maalaista" trenditietoisen murkinaksi. Tätä nykyä se jos mikä sopii kiireisen kaupunkilaisen ravinnoksi, vakuuttaa RavintoRaision markkinointipäällikkö Marjo Lehtinen.

Hänen mukaansa viimeaikaisissa kuluttajatutkimuksissa on paljastunut, että puurohiutaleiden kysyntä on kasvanut etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa.

Ja jos puuroa on perinteisesti lusikoitu nimenomaan lapsiperheissä ja eläkeläistalouksissa, tämän ajan kasvavaa kuluttajaryhmää edustavat trendikkäät, terveyttään vaalivat naiset.

"Varsinkin nuorehkoilta naisilta on saatu paljon palautetta siitä, miten käteviä puuroannospussit ovat välipalana tai lounaana", Lehtinen kertoo.



Nopeat yhä suositumpia


Lehtisen mukaan nykykuluttaja haluaa helppoa ja nopeaa purtavaa, joten "lisää vain kuumaa vettä ja nauti" -tyyppiset pakkaukset ovat lunastaneet paikkansa kauppojen hiutalehyllyistä.

Esimerkiksi liki kahdeksankymmenvuotiasta Elovenaa, Markkinointi ja mainonta -lehden mukaan Suomen 15. arvostetuinta tuotemerkkiä, on nyttemmin tehty kuluttajalle tutuksi myös marjoin, hedelmin ja kuiduin ryyditettyinä pikapuuroina. Elovena-brändin pikapuurot tuotiin kuluttajien ulottuville vuonna 2000, ja uusia pikapuuroaineksia on kehitetty tämänkin jälkeen.

Esimerkiksi RavintoRaision tämän vuoden uutuuksiin kuuluvat Nalle-sarjan lasten pikapuurot.

"Annospakattujen tuotteiden osuus koko hiutalemarkkinasta ei ole volyymilla mitaten monta prosenttia, mutta arvossa mitattuna se on nyt noin yksitoista prosenttia. Niiden osuus on edelleen voimakkaassa kasvussa", Lehtinen arvioi.

Tuotepäällikkö Arja Savela Myllyn Parhaasta arvioi, että pienimmät hiutalepakkaukset käyvät parhaiten kaupaksi ruuhka-Suomessa, kun taas isompia ostetaan etenkin Pohjois-Suomessa ja yleensä siellä, missä perheissä on isoja lapsikatraita.



Murot eivät uhkaa


Marjo Lehtisen mukaan edes murot ja myslit eivät näyttäisi tällä haavaa uhkaavan puuron suosiota. "Muromarkkinat ovat kasvaneet useana vuonna, mutta viime vuonna niiden menekki kääntyi laskuun. Samaan aikaan hiutalemarkkina kasvoi."

Markkinatutkimuslaitos A.C. Nielsenin Markkinatrendit 2003 -selvityksen mukaan puurohiutaleiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna liki kuusi prosenttia 20,1 miljoonaan euroon, kun muroissa ja mysleissä myynnin kasvu jäi reiluun prosenttiin ja oli 52,9 miljoonaa euroa. Puurohiutaleita myytiin viime vuonna 13,3 miljoonaa kiloa eli runsaat kolme prosenttia edellisvuotta enemmän, kun muroja ja myslejä meni 9,7 miljoonaa kiloa eli vain vajaa prosentti edellisvuotta enemmän.



Kaurahiutale suosituin


Suomalainen kuluttaa puurohiutaleita keskimäärin 2,6 kiloa vuodessa. 43 prosenttia suomalaista käyttää puurohiutaleita ainakin muutaman kerran viikossa. "Nämä ovat juuri niitä heavy usereita, lapsiperheitä ja yli 50-vuotiaita", täsmentää Marjo Lehtinen.

Suurin menekki on kaurahiutaleilla - hiutalemarkkinan volyymistä niiden osuus on yli 60 prosenttia. Parinkymmenen prosentin tuntumassa tulevat moniviljahiutaleet.

Suomalaisvalmistajat vievät jonkin verran hiutaleita ja pikapuuroaineksia lähinnä Venäjälle ja Baltiaan. Esimerkiksi RavintoRaision hiutaleiden liikevaihdosta viidennes tulee viennistä.

Ilmoita asiavirheestä