Julkinen rakentaminen maassamme tapahtuu pitkälti perinteisten suunnittelijoiden toimesta perinteisillä ratkaisuilla ja materiaaleilla. Vaikka metsämme tuottavat huippulaadukasta sahatavaraa, monesti puumateriaali jää kuitenkin julkisissa rakennushankkeissa huomiotta.
Toki poikkeuksiakin on viime aikoina jo nähtävillä. Puurakenteiset koulut ja päiväkodit muun muassa Pudasjärvellä ja Kuhmossa ovat saaneet kaikilta käyttäjiltään hyvää palautetta virikkeellisestä ja ennen kaikkea terveellisestä sisäilmastaan.
Ehdotamme, että julkisissa rakennushankkeissa (valtio ja kunta) olisi aina selvitettävä myös puurakentamisen vaihtoehto. Tästä pitäisi tehdä valtioneuvoston periaatepäätös, joka sitoisi kunnat ja valtion aina selvittämään myös puurakentamisen edellytykset rakennushankkeissa.
Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, josta viime vuosina on hyödynnetty noin 60–65 prosenttia. Metsiemme kestävää hyötykäyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä (noin 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa) muun muassa bioenergialähteenä, rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa biojalosteissa.
Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään tavalla tai toisella rakentamiseen. Suomen vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 prosenttia on puurakenteisia. Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Nykyisin joka viides pientalorakentajista valitsee hirsitalon.
Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Puurakentamiselle avautuu yhä suurempia mahdollisuuksia maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkitysten kasvaessa. Globaalisti tulisi yhä enemmän suosia ekologisia, vähähiilisiä ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita. Puurakentaminen on tärkeä osa biotaloutta. Suomen biotalouden arvosta yli puolet tulee metsäsektorilta.
Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.
On nähtävissä, että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan tässä suhteessa yhä halutumpi raaka-aine. Puurakentamisen kasvu on viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa muun muassa asuinpuukerrostalojen osalla sekä päiväkoti- ja koulurakentamisessa.
Palomääräysten muutokset ovat myös helpottaneet puurakentamista. Tämän vuoden 2018 alusta alkaen puusta on mahdollista rakentaa aina 8-kerrokseen saakka asuin- ja työpaikkarakennusten lisäksi myös majoitus- ja hoitolarakennuksia sekä 4-kerrokseen saakka myös kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja liikerakennuksia.
Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta Suomessa, erityisesti suuremman mittakaavan rakentamiskohteissa. Tästä syystä monissa valtion ja kuntien julkisissa rakentamishankkeissa ei tutkita puurakentamismahdollisuutta, vaan se usein hylätään hyvinkin aikaisessa hankevaiheessa puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen ja virheelliseen tietoon ja näkemykseen perustuen.
Puurakentamisen huomioimiseksi tarvittaisiin laki, jossa ei esitettäisi pakkoa eikä perusteetonta suosimista puurakentamiselle, vaan sitä, että tasapuolisuuden nimissä myös puurakentamisen vaihtoehto tutkittaisiin jokaisen julkisen rakentamishankkeen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa.
Markku Karjalainen
rakennusopin professori
Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laboratorio
Timo Ripatti
puheenjohtaja
Suomen Sahayrittäjät ry
Anne Kalmari
kansanedustaja (kesk.)
maa- ja metsätalousvaliokunnan pj.
Petri Heino
puurakentamisen ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.