Olemme jäljessä puurakentamisessa monia Euroopan maita. Suomalainen lainsäädäntö mahdollistaa jo monipuolisen puun käytön, mutta puun osuus julkisten rakennuttajien hankkeissa on keskimäärin vain 15 prosenttia.
Puu on rakennusmateriaalina hyvä valinta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se on hiilivarasto. Kilo puuta tarvitsee kasvaakseen 1,5 kilogrammaa hiilidioksidia. Hiilitaselaskelmia on jo tehty ja tehdään jatkuvasti lisää. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia isompi vastaavanlaiseen puukerrostaloon. Kuhmoon rakennetun Tuupalan massiivipuuelementeistä rakennetun koulukeskuksen hiilitaselaskelmat julkaistaan 10. lokakuuta.
Puu koetaan miellyttäväksi. Puulla on kyky imeä ja luovuttaa kosteutta. Tällöin saavutetaan ihanteellinen kosteustasapaino käyttäjille. Sillä on erittäin hyvät akustiset ominaisuudet. Sisäilmaongelmissa painivat kunnat hakevat uusia ratkaisuja puusta. Tutkimuksia puun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on jo jonkun verran. Suomessa on käynnistymässä useampikin selvitys. Yksi näistä on käynnistymässä Tuupalan puukoulukeskuksessa Metsäsäätiön aluekeräysvaroilla. Tutkimustietoa tarvitaan ehdottomasti lisää.
Kuntapäättäjä voi vaikuttaa monin tavoin. Kuntastrategiaan voidaan kirjata, että rakentamisessa tulee aina selvittää puurakentamisen vaihtoehto. Kaavoituksessa voidaan tehdä valintoja, jotka joko mahdollistavat tai sulkevat puurakentamisen pois. Maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa on niissäkin mahdollista joko edistää tai jarruttaa puurakentamista.
Hankintamenettely puurakennuksen hankkimiseksi on tehty helpoksi. Kunta voi asettaa puun vähimmäisvaatimukseksi hankinnalle. Tällöin kunta saa varmasti puusta rakennetun koulun, päiväkodin tai terveysaseman. Toinen vaihtoehto on asettaa ehtoja, joiden perusteella valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto.
Kaikessa toiminnassa korostuu osaaminen. Miten hyvin osaamme suunnitella puusta, kaavoittaa mahdollistavasti tai hankkia rakennuksia, joissa hyödynnetään puuta? Tällä hetkellä meillä on selkeä puute aivan kaikesta: suunnitteluosaamisesta, hankintaosaamisesta ja kaavoitusosaamisesta.
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma edistää puun käyttöä vahvistamalla alan osaamista, kehittämällä puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä sekä tarjoamalla faktatietoa puurakentamisesta. Tietoa puurakentamisesta tuodaan parhaillaan isoimpiin kaupunkeihin. Kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) puuseminaarit päättyvät huomenna Helsinkiin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on useaan otteeseen todennut, miten merkittävässä roolissa kaupungit ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä kun ne päättävät muun muassa rakentamisesta ja liikenteestä.
Rakentamisella on myös alue- ja kansantaloudellista merkitystä. On selvää, että Suomessa rakennetaan jatkossakin betonista ja betoniteollisuus työllistää myös alueellisesti. Ruralia-instituutin selvityksen mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa 2,7 euroa aluetalouteen. Näitä laskelmia tukee myös Tuupalan puukoulukeskuksesta tehty aluetaloudellinen vaikuttavuuden arviointi. Puurakentaminen lisää kotimaisten raaka-aineiden käyttöä ja usein tuo harvaan asutulle alueelle työpaikkoja.
Megatrendit kaupungistuminen, väestön kasvu ja ilmastonmuutokseen varautuminen mahdollistavat vientiä. 500 miljoonan euron viennin lisäys tuottaa usean tuhannen uuden työpaikan syntymisen. Tämän vuoksi Suomen kannattaa olla mukana kilpailussa ja kehittää omaa puurakentamisen osaamistaan. Tämä vaatii myös panostuksia alan koulutukseen. Avainasemassa ovat myös uusia ratkaisuja kehittävät mekaanisen puualan yritykset.
Paikallisesti kaavoituksessa olisi kohdeltava puu- ja betonirakentamista yhdenvertaisesti. Palomääräysten tulisi olla materiaalineutraaleja. Sprinklausvaatimus koskee vain puukerrostaloa, mutta ei betonirakenteista. Olisiko syytä, että se koskisi molempia? Sääsuojauksen toteutuksen valvonta tulisi olla materiaalineutraali. Se tukisi rakentamisen laatua kokonaisuudessaan. Sääsuojaus on tärkeää toteuttaa oikein ja hallitusti materiaalista riippumatta.
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä on käsitellyt kahteen otteeseen puurakentamista. Puurakentamisen edistäminen koetaan tärkeäksi sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi että harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden näkökulmasta. Ryhmän mukaan rakentamisinvestoinneissa tulee selvittää puuvaihtoehto ja puuvaihtoehdon selvittämisestä tulee laatia kansallinen suositus.
Toivon, että julkiset toimijat toimisivat rohkeasti tilaajina uusissa hankkeissa. Uudet kohteet ja puurakentamisen volyymin kasvattaminen ovat ainoita keinoja alan kehittymiselle ja kilpailukyvylle.
Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.