Muutamista hyvistä esimerkeistä huolimatta puun uudenlainen käyttö rakentamisessa odottaa Suomessa yhä läpimurtoaan. Sitä voi metsien maassa ihmetellä.
Espoon Nuuksioon nousee paraikaa luontokeskus Haltia, joka kootaan poikkeuksellisella tavalla ristiinlaminoiduista massiivipuurakenteista. Keskuksen kaikki kantavat rakenteet ja verhoilut kellarikerrosta lukuun ottamatta ovat puuta. Havainnekuvista päätellen rakennuksesta tulee komeimpia ellei komein Suomen luontokeskuksista.
Maallikolle ristiinlaminoidut massiivipuulevyt ja suurelementit voivat olla termeinä hepreaa. Kiitettävää Nuuksion hankkeessa joka tapauksessa on, että luotetaan puuhun materiaalina ja käytetään sitä uudella tavalla. Suomessa niin kuuluukin toimia.
Rohkaisevaa on myös se, että muutama päivä sitten vuoden sillaksi valittiin puinen silta, joka ylittää moottorien Nastolan ja Heinolan rajalla.
Vanhastaan puu hallitsee meillä ylivoimaisesti vapaa-ajan rakentamista. Uudisrakennusten ulkoverhouksista noin puolet tehdään puusta.
On kuitenkin myös toisin päin tyrmääviä lukemia. Ruotsissa puulla on noin viidenneksen markkinaosuus asuinkerrostalojen rakentamisessa. Suomessa osuus on alle prosentin. Puurakentamisen markkinaosuus kääntyi viime vuonna laskuun kahden myönteisen vuoden jälkeen.
Vaikka materiaalien valinnoissa kyse on aina myös hinnoista, ei voi välttyä ajatukselta, että etenkin kerrostalojen kohdalla kysymys on myös ennakkoluuloista ja imagoista. Ehkä kerrostaloasunnon ostaja tapaa ajatella, että ison talon pitää olla betonia ja terästä, jotta se kestäisi ajan hammasta ja olisi paloturvallinen.
Näiden ajatusten mukaan elää sitten tarjontakin. Osalle rakennusteollisuutta epäluulojen haihduttamiseen ei ole edes tarvetta.
Yksi tekijä puukerrostalojen yleistymisen tiellä lienee se, ettei valioluokan esimerkkejä voi vielä juuri nähdä. Esimerkiksi Oulussa moni vanha puukerrostalo on takavuosikymmeninä edullisesti rakennettu eivätkä niiden kauneusarvot tai asunnot käy yksiin nykykansalaisten vaatimusten kanssa. Tarvitaan lisää tyylikkäitä puukerrostaloalueita, jotta ennakkoluulot katoavat.
Joissain kohdissa meillä ollaan ällistyttävästi aivan alkutekijöissä. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen ihmetteli äskettäin Ylivieskassa sitä, miksi Suomessa ollaan ajamassa alas puutekniikan koulutusta.
Erityisen huono tilanne on Karjalaisen mukaan työnjohtajien kohdalla. AA-vaativuusluokan työnjohtotehtävän pätevyyksiä on betonirakenteille yli 600:lla ja teräsrakenteille liki sadalla ihmisellä, mutta puurakenteille ei yhdelläkään.
Taivaan pitäisi olla auki puurakentamiselle myös puurakentamiselle. Viime vuonna valmistuneet Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n laskelmat osoittivat, että puu rakennusaineena kuluttaa selvästi vähemmän energia- ja luonnonvaroja sekä tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin betoni ja teräs.
Toivottavasti lopullinen läpimurto on kuitenkin lähellä. Se antaisi lisävauhtia myös suomalaiselle rakennusviennille.