Mitä enemmän puupelletit syrjäyttävät öljyä lämmitysaineena, sitä vähemmäksi käyvät öljyn varastoinnin ja kuljetuksen aiheuttamat ympäristöriskit. Jo tilkkanen pohjaveteen päässyttä öljyä voi tehdä vedenottamon käyttökelvottomaksi pitkäksi aikaa. Puupelletti puolestaan on osa luontoa siinä missä vaikkapa maahan tippuva risu. Pellettien kuljetus tai varastointi ei vaaranna ympäristöä.
Ympäristöriskien karsiminen on vain yksi lukuisista syistä, miksi puupellettien käyttöä lämmityspolttoaineena on syytä suosia. Maa- ja metsätalousministeriössä onkin mietitty energia- ja ilmastopoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä valtion valtion tukea öljylämmityksestä puupelletteihin siirtyville kotitalouksille.
Eduskunnan kannattaa tarttua ehdotukseen, kun selontekoa käsitellään marraskuussa. Pellettien polttoon investointi on öljylämmitykseen verrattuna hieman kalliimpaa. Kotimaisen vaihtoehdon käyttö on kuitenkin kansantaloudellisesti järkevää. Yhteiskunta saakin antamansa tuen takaisin pellettien kotimaahan jättämän työpanoksen kautta.
Tuen ei välttämättä tarvitse olla suurta. Monet lämmitysmuodon vaihtoa miettivät arvostavat varmasti sitä, että pellettien hinta on melko vakaa. Pellettilämmittäjä voi ennakoida kustannuksensa paljon varmemmin kuin öljyllä lämmittävä. Hintapiikkien jälkeen öljy sentään aina halpenee, mutta ei koskaan aivan heilahdusta edeltäneelle tasolle.
Pellettien ympäristöedut eivät pysähdy riskien vähenemiseen. Puuta poltettaessa kierrätetään ilmakehän nykyistä hiilidioksidia, öljyä poltettaessa synnytetään aivan uutta. Hiilidioksidi on merkittävin ilmastomuutosta aiheuttavista ns. kasvihuonekaasuista.
Pellettien raaka-aineeksi käy höyläämöiden ja kutterisahojen lastu, sahanpuru ja hiontapöly. Puristettaessa ligniini, puun oma sidosaine, pehmenee hetkeksi ja sitoo pellettirakeen koossa pysyväksi. Pelleteissä ei olekaan mitään lisäaineita.
Nykyiset polttimet ja ruuvisyöttimet ovat vaivattomia. Öljylämmitykseen tottuneen ei tarvitse pelätä huolten lisääntymistä. Tuhkaa tulee jonkin verran, mutta totuttuun puunpolttoon verrattuna hyvin vähäinen määrä. Tuhka käy mainiosti esimerkiksi maan parannukseen.
Nykyisin 80 prosenttia Suomen pellettituotannosta menee vientiin. Ruotsissa pellettilämmitys on noin 50 000 kotitaloudessa. Suomessa pellettilämmittäjiä on muutama tuhat. Vaikka määrä kasvaa, vauhti saisi olla kovempi.
paakirjoitus@kaleva.fi