Puupellettien käyttö pientalojen lämmönlähteenä kasvaa hitaalla vauhdilla. Pellettien saatavuus on Suomessa jo hyvä. Tulevaisuudessa hinta ja erilaiset haittaverot ratkaisevat sen, päästäänkö Suomessa pelletin käytössä esimerkiksi Ruotsin vauhtiin.
Viime vuonna Suomessa käytettiin pellettejä 39 000 tonnia. Määrästä omakotitaloissa poltettiin 8 000 tonnia, maatiloilla 6 000 ja loput erilaisissa lämpökeskuksissa. Valtaosa Suomen tuotannosta, 70 prosenttia, menee vientiin Ruotsiin ja Tanskaan.
Pellettien käyttö ei ole edennyt Suomessa yhtä voimakkaasti kuin Ruotsissa, missä asian eteen on tehty työtä jo kymmenen vuotta. "Ruotsissa pelleteillä lämmitetään noin 50 000 pientaloa, kun meillä määrä on muutamissa tuhansissa. Pellettejä poltetaan Ruotsissa myös sähköä tuottavissa voimalaitoksissa", kertoi tutkimuspäällikkö Seppo Tuomi Työtehoseurasta.
Pellettien käyttö on kasvamassa maltillisesti. Öljyyn ja sähköön verrattuna etuna on vakaa hintakehitys. "Jatkossa kasvu riippuu hintakehityksestä. Ruotsissa on verotuksella parannettu puun ja pelletin kilpailukykyä lisäämällä öljyn veroja."¨
Koska pellettien polttamiseen tarvittava järjestelmä on monimutkaisempi ja kalliimpi kuin öljyssä, on se monelle alussa kynnyksenä. Järjestelmään tarvitaan varastosiilo, siirtokuljetin poltin ja kattila.
"Laitteiston saa noin 6 000 eurolla. Varastojen järjestely voi olla kalliimpikin."
Pellettilämmitys on pisimmälle automatisoitu pientalon puulämmitystapa. Se vaatii kuitenkin käyttäjältään säännöllistä huoltoa.
Pelletit toimitetaan asiakkaalle 500-1 000 kilon suursäkeissä tai irtotavarana jakeluautolla, josta ne puhalletaan letkua pitkin varastoon. Tarjolla on myös 20 kilon piensäkkejä, joita myydään kuormalavoittain. Hintaan vaikuttavat pellettien koko, toimitustapa ja etäisyys tehtaalta.
Puupelletti on koneellisesti hienojakoisesta puuaineksesta yleensä ilman sidosaineita puristettu puupolttoaine.
Pelletin pituus on yleensä 10-30 millimetriä, halkaisija 6-12 milliä. Suomessa halkaisija on yleensä 8 milliä. Pelletin raaka-aineena voi käyttää muun muassa haketta, kutterilastua tai puu- ja metsäteollisuudesta saatavaa sahajauhoa. Pääasiassa käytössä on höyläämöiltä saatava kuiva kutterilastu.
Pellettitehtaita maassa on nyt vajaa 20. Uusin on valmistumassa Kuusamoon, jossa ensimmäiset pelletit valmistuvat lokakuun loppupuolella. Alussa tavoitteena on 25 000 tonnin vuosituotanto. "Kaikki menee vientiin eli Tukholmaan voimalaitokselle", kertoi Kyösti Nevala Formados Oy:stä.
Raaka-aine tehtaalle tulee lähialueen sahoilta. Alussa tuotanto työllistää kuutisen miestä.