Seestynyt, rauhallinen tunnelma valtaa mielen viimeistään, kun sujauttaa paljaat jalkansa mukaviin tossuihin. Japanitalossa Ranuan Simojärvellä voi todellakin astua vallan toisenlaiseen maailmaan kuin perinteiseen Lappiin. Lapista muistuttamassa ovat ainoastaan pihalla käyskentelevä lemmikkiporo sekä kesän valoisat yöt.
Oululaisen arkkitehdin Kim Oksun suomalaisiin oloihin mukauttama, harmaansinertävä hirsitalo sijaitsee metsän keskellä, järven rannalla. Ranuan kunta rakennutti vuonna 1998 talon japanilaisen ystävyyskuntansa Iwasakimuran kunniaksi. Myös Japanin pohjoisosassa sijaitsevassa Iwasakimurassa on rakennettu taloja suomalaisen mallin mukaan.
"Talo ei ollut alun perin matkailukohde, vaan tarkoituksena oli vain vaalia japanilaista kulttuuria. Nyt pidämme kuitenkin leirikouluja, kokouksia ja järjestämme erilaisia tempauksia. Viimeksi esittelimme japanilaista teeseremoniaa.", selvittää Japanitalon toiminnasta vastaava Tuija Seppänen.
Kokeshin maailma -näyttelyssä on esillä 80 kokeshi-puunukkea ja muita japanilaisia puuleluja. Esillä on myös käsin kirjailtuja temari-palloja.
Pitkä historia
Japanilaisten perinnelelujen näyttelytilassa soi koto-soitinmusiikki. Kokeshi-nuket nököttävät siisteissä rivistöissä. Ne näyttävät aluksi värikkäiltä puupökkelöiltä, mutta kun menee lähemmäksi, näkee niiden kaikki hienot yksityiskohdat - jokainen nukke on yksilö. Jollekin on sipaistu punaista poskiin, jollekin silmien ympärille, yhdellä on mahtavat pulisongit ja toisen päässä keikkuu värikäs hattu, jonka alta pilkottaa pikimusta polkkatukka. Yhteistä nukeille on se, että ne muodostuvat kahdesta osasta, päästä ja vartalosta.
Kokeshi-puusta sorvatuilla nukeilla on pitkä historia, joka ulottuu yli kolmensadan vuoden päähän, Edo-kauden (1603-1867) puoliväliin. Alun perin niitä alettiin valmistaa kylpylävieraille kuumien lähteiden alueella.
Toisen maailmansodan jälkeen, talouden parantuessa helppotekoiset nuket levisivät kaikkialle Japaniin.
"Matkustuksen lisääntyessä nukkeja alettiin valmistaa matkamuistoiksi. Punainen väri oli juuri löydetty, joten sitä käytettiin runsaasti", Seppänen esittelee.
Perinteisten kokeshien rinnalle alkoi ilmestyä myös uusia. Tällä hetkellä ainoastaan Tohokussa, Honshun saaren pohjoisosassa nuket valmistetaan vielä käsin alusta loppuun, vanhaa käsityötaitoa kunnioittaen.
Perinteiset nuket voidaan jakaa 11 eri tyyppiin. Osa nukeista myös ääntelee, kuten Togatta-nuket, joiden päätä pyöräyttämällä kuuluu helinää. Naruko on itkevä nukke ja Hijiori on puolestaan edellisten yhdistelmä. Tsugaru-nukke on tehty yhdestä puupalasta, ja sillä on leveät hartiat. Nukkien vartalo on usein koristeltu värikkäillä kukka- tai raitakuoseilla, osa on saanut päälleen maalatun kimonon.
Tyttöjen juhlaa
Muut esillä olevat puulelut näyttävät suomalaiseenkin silmään tutummalta. Esillä on monenlaisia vedettäviä vempeleitä autoja, junia ja eläinhahmoja. Yksi hauskimmista leluista on Koji Seyan Sumo-koma, jossa minikokoiset hyrrämäiset sumopainijat pannaan pyörimään vastakkain puisen alustan päälle.
Pienen teeastiason avulla pikkutytöt järjestävät helposti vaikka pienet teekestit. Japanissa vietetäänkin aina elokuun kolmantena päivänä tyttöjen juhlaa, Hina ningyota, jolloin jokainen tyttö ottaa esiin koreimmat nukkensa ja panee ne näytille huoneeseensa.
Rönsyilevä taide-kokeshi
Japanitalon tatami-salissa sujautetaan tossutkin jalasta. Taide-kokeshi-nuket (Sosaku kokeshi) ovat valloittaneet salin reunoja kiertävät matalat penkit. Näyttelyvieras voi istahtaa lattiatyynyille ja tarkastella taideteoksia sopivalta korkeudelta.
Sorvaamalla tehty taide-kokeshi on melkoisen uusi ilmiö. Se poikkeaa perinteisestä kokeshista, koska sitä ei ole sidottu tiukasti johonkin tiettyyn malliin - ilmaisutapa vaihtelee taiteilijan oman vision mukaan.
Esillä olevat nuket ovat muodoltaan kookkaampia ja pelkistetympiä kuin perinteiset kokeshit. Yksi sykähdyttävimmmistä teoksista on Muhitsu Miyajiman kolmen nuken sarja Meditation. Siinä nuket piilotettu vaasiin, ja kustakin näkyvillä vain pieni osa.
Pallotaide uuteen nousuun
Oman mielenkiintoisen lisänsä näyttelyyn tuovat taidokkaasti kirjaillut temari-pallot. Niiden historia ulottuu Japanissa yli tuhannen vuoden takaa. Palloa kiertävät värikkäät langat, jotka on kiinnitetty koristepistoilla.
"Isoäidit tekivät näitä lapsenlapsilleen. Monesti lapsi sai tällaisen lahjaksi uuden vuoden kunniaksi", esittelee Seppänen.
Pallojen kuvioinnissa on käytetty myös geometriaa. Erityisesti suurikokoinen Klovni-niminen pallo on oikea mestarinäyte, sillä se on jaettu 12 viiskulmioon ja peräti 9710 kuusikulmioon.
Myös temari-perinne on vaihdellut maan eri osissa. Tämä pallotaide nousi uuteen kukoistukseen 1970-80-luvuilla. Monet perinteiset kuviomallit olivat jo tuolloin kuitenkin ehtineet kuolla tekijöidensä mukana. Japanin temari-kulttuurin yhdistys yrittää kuitenkin parhaansa mukaan elvyttää vanhaa perinnettä.
Luxemburgista Suomeen saapuneen näyttelyn voi nähdä vain Ranualla, josta se jatkaa matkaansa kohti Osloa.
Kokeshin maailma - Japanilaisia puunukkeja ja muita perinneleluja, Simojärven Japanitalossa 18.8. saakka..