Puun­saan­ti huoli sa­hoil­la­kin

Venäjän aikeet korottaa raakapuun vientitulleja herättävät huolta metsäyhtiöiden ohella monilla sahoilla.

Markku Nykänen purkaa tukkilastia autostaan Pölkky Oy:n sahalla Kuusamossa. Venäjältä yhtiö on tuonut tarvitsemastaan puusta viime vuosina parhaimmillaan noin 15 prosenttia.
Markku Nykänen purkaa tukkilastia autostaan Pölkky Oy:n sahalla Kuusamossa. Venäjältä yhtiö on tuonut tarvitsemastaan puusta viime vuosina parhaimmillaan noin 15 prosenttia.
Kuva: Ketola Heikki

Venäjän aikeet korottaa raakapuun vientitulleja herättävät huolta metsäyhtiöiden ohella monilla sahoilla.

Esimerkiksi Pölkky Oy:ssä Kuusamossa esityksen etenemistä seurataan kiinnostuneena, koska toteutuessaan sen arvellaan voivan kohottaa rajan takaa rahdattavien tukkien hintoja merkittävästi.

Tuontipäällikkö Pekka Virranniemen mukaan seurauksena saattaisi olla, että tuontia tulpattaisiin, jolloin vastaavat puumäärät pitäisi löytää kotoisilta markkinoilta.

"Se tietäisi ilmeisesti sitä, että kotimaan hankinta-aluetta pitäisi laajentaa", Virranniemi pohtii.

Hänen mukaansa yhtiössä ei kuitenkaan olla toistaiseksi laadittu tarkempia suunnitelmia, miten korvaavan raaka-aineen saanti Kuusamossa ja Taivalkoskella oleville sahoille käytännössä järjestettäisiin.

"Odotellaan nyt rauhassa lopullisia päätöksiä, ja katsotaan sitten, mitä toimia tilanne aiheuttaa."

Pölkky ostaa mänty- ja kuusisahapuuta vuosittain 650 000 kuutioita, mistä Venäjän tuonnin osuus on ollut viime aikoina 10-15 prosentin luokkaa.



Korotuksia
kaavailtu kesäksi


Viimeisten tietojen mukaan Venäjä olisi hivuttamassa raakapuun vientitullejaan heinäkuun alussa kymmeneen euroon kuutiolta nykyisestä vähintään neljästä eurosta.

Suomen suurimpiin Venäjän puun ostajiin lukeutuvassa UPM:ssa tullin mahdollisen korotuksen vaikutuksia tuontiin ei lähdetä ennen tuloksenjulkistusta suureen ääneen arvioimaan. Tuontipuun hinnannousu on kuitenkin pelkona.

"Lopullinen hinta määräytyy puunmyyjien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kun päätös tulee, katsellaan puun tarve ja markkinatilanne, sieltä se lähtee", Venäjän puunhankinnasta vastaava metsäpäällikkö Juhani Hongisto muotoilee.

UPM:n vuotuinen puunkäyttö on 25 miljoonaa kuutiota, josta 20 prosenttia tuodaan Venäjältä.

Hongisto luonnehtii itänaapurin harjoittamaa puukauppaa lyhytjänteiseksi, eivätkä "keinotekoiset tullit" ole hänen mielestään omiaan parantamaan ilmapiiriä.

"Vientitullien nostamista on perusteltu sillä, että ulkomaiset yritykset innostuisivat rakentamaan tehtaansa sinne. Mutta ei tällainen politiikka herätä uskottavuutta. Ei asioita nykyaikana näin hoideta", Hongisto suomii.



Esitykset eivät
yllätä


Metsäteollisuus ry:ssä tullien mahdollisen korottamisen lasketaan tuovan selviä hintapaineita Venäjän puulle, mutta sen syvällisemmin vaikutuksia alan yritysten etujärjestössä ei ryhdytä pohtimaan.

"Kun virallisia päätöksiä ei ole, asiaan ei ole syytä ottaa tässä vaiheessa tarkemmin kantaa", osastopäällikkö Anneli Kotonen tyytyy toteamaan.

Kotosen mielestä Venäjän vientitullien korottamiseen liittyvät esitykset eivät ole kuitenkaan yllättäviä, sillä hankkeet ovat olleet esillä useamman vuoden ajan.

Pölkky Oy:n tuontipäällikkö Pekka Virranniemi kummeksuu Moskovassa laadittuja suunnitelmia, koska ne saattavat tuoda huonot ajat puusta eläville Venäjän syrjäseuduille.

"Jos vienti länteen estyy, läheskään kaikelle puulle ei mahda löytyä ostajia, kun siitä tulee sisämarkkinoilla ylitarjontaa. Miten käy silloin rajanläheisten pienten kylien, joille puun myynti ja hakkuut ovat elinehto", Virranniemi pohtii.

Ilmoita asiavirheestä