Pääkirjoitus

Puun pol­tol­la on hait­tan­sa

Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää ympäristöpäästöjä, mutta kaikkien puuainesten käyttöä ei voida perustella ilmastonsuojelullisilla syillä.

Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää ympäristöpäästöjä, mutta kaikkien puuainesten käyttöä ei voida perustella ilmastonsuojelullisilla syillä.

Biopolttoaineiden käytön lisääminen on otettu Suomessa yhdeksi keinoksi hillitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta johtuvaa ilmastonmuutosta. Tämä puolestaan aiheutuu siitä, että energian käyttö on kasvanut kiihtyvää vauhtia ja että energiaa on tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita. Fossiiliset polttoaineet kuten öljy ja kivihiili varastoivat hiilidioksidia, mutta poltettaessa luovuttavat sitä ilmakehään.

Merkittävässä osassa Suomen pyrkimyksissä vähentää päästöjä ilmakehään on puun käytön lisääminen energiantuotannossa. Puu luokitellaan uusiutuvaksi energialähteeksi. Kasvaahan uusi puu vanhan tilalle varsin joutuisasti. Vaikka puun poltossa syntyy ilmaston lämpenemistä lisäävää hiilidioksidia, puu sisältämä hiilidioksidi vapautuisi joka tapauksessa ympäristöön.

Hallituksen linjauksen mukaan puun käyttöä energian tuotannossa on määrä kasvattaa nykyisestä kahdeksasta miljoonasta kuutiosta 13,5 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.

Tätä on pidetty merkittävänä ilmastotekona. Asia ei ole ihan niin yksiniittinen. Jos puuta käytetään samalla tavalla kuin nyt, käytön lisäystä ei kaikilta osin voida perustella ilmastosyillä, kotimaisuudella ja maaseudun elinkeinojen turvaamisella kylläkin.

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) tehdyn tutkimuksen mukaan puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta samalla heikennetään metsän kykyä toimia hiilinieluna eli hiilen varastona. Erityisen ongelmallisena pidetään kantojen polttoa. Nykyisin korvattavasta puuaineksesta viidennes on kantoja. Sen osuuden otaksutaan pysyvän jatkossa ainakin samansuuruisena.

Jos kantojen energiakäyttöä lisätään hallituksen linjauksen mukaisesti, aiheuttaa se tutkijoiden mukaan yhtä suuret päästöt kuin jos sama energiamäärä tuotettaisiin öljyllä. Sen sijaan hyöty ilmaston kannalta on ilmeinen, jos polttoaineena käytetään nopeasti lahoavaa puuta kuten oksia tai nuoria ensiharvennuspuita.

Kannot ovat siinä mielessä visaisia kantoja kaskessa, että niistä saadaan paljon energiaa ja että tuottavuus hehtaaria kohti on hyvä. Ilmaston kannalta niiden ongelma liittyy siihen, että ne hajoavat luonnossa hitaasti. Tämän vuoksi ne varastoivat hiiltä pitkään. Näin metsäenergian päästöjä voidaan pienentää oleellisesti, jos energiaksi valikoidaan ilmastovaikutuksiltaan edullisimpia, nopeammin lahoavia puun osia.

Metsäasioissa Suomessa vallitsee vähintäänkin kaksi toisilleen vastakkaista oppisuuntaa. Niin tässäkin kysymyksessä. Metsätutkimuslaitoksen (Metla) tutkijoiden mielestä pitkällä aikavälillä puubiomassan, kannot mukaan lukien, käyttö on joka tapauksessa ilmastovaikutuksiltaan parempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet.

Näin varmasti on, mutta jos halutaan maailman ilmastokokouksissa ilmaistun tahdon mukaisesti pitää ilman lämpeneminen kahdessa asteessa vuosisadan aikana, tarvitaan nopeita ratkaisuja. Lähemmäs sitä päästään nopeammin lahoavien puun osien poltolla.