Kunnianarvoisa Yhdysvaltain Puumien Keskusjärjestö!
Otan teihin yhteyttä hyvissä ajoin, sillä en saata peitellä innostuneisuuttani: olen päättänyt, että minusta tulee isona puuma.
Ymmärtääkseni cougar-termi tarkoittamassa nuoria miehiä harrastavaa yli nelikymppistä naista on teillä tunnettu jo jonkin aikaa, mutta täällä meillä on herätty kirjoittelemaan asiasta vasta aivan viime aikoina. Volyymi on tosin sitten ollut sen mukaista.
Luin lehdestä, että teillä on jo aloitettu puumien ja heidän saaliikseen hinkuvien nuorten miesten kansalliset tapaamiset. Hienoa! Koska teillä ollaan asian suhteen näin edistyksellisiä, ajattelin, että parhaat neuvot menestykselliseen puumuuteen löytyisivät niin ikään teiltä.
Jokin aika sitten havaitsin, että kasvoilleni on ilmaantunut ensimmäinen juonteentapainen.
Havainto sai minut mietteliääksi. Olen kuullut, että siinä neljänkymmenen ikävuoden jälkeen naisesta tulee näkymätön. Vaikka samalla näkyvistä häipyisivät tietysti rypytkin, haluaisin kuitenkin varmistaa itselleni jonkinasteisen huomion sittenkin, kun visuaaliset ärsykkeet sen saavuttamiseksi ovat näivettyneet.
Pohdinnassani tulin siihen tulokseen -- ja onhan tämä myös yleisesti tunnustettu tosiasia -- että mikään ei ole seksikkäämpää kuin rahan ja vallan yhdistelmä. Uskoakseni tässä on myös suurin haaste tulevaa puuman uraani ajatellen. Siispä kysynkin: olisiko teillä vinkata jonkinlaista kunniallista tapaa maineen ja rikkauksien saavuttamiseen kohtuullisessa ajassa, sanotaanko viidessätoista vuodessa?
Toinen minua askarruttava aihepiiri ovat puumuuden fyysiset edellytykset. Olen pannut merkille, että lehtiotsikoissa toistuvasti esiintyvät cougarit, kuten Madonna ja Demi Moore, ovat ruumiillisesti huolestuttavan timmissä kunnossa.
Onko siis niin, että raha ja valta eivät riitäkään, ellei niitä ole istutettu parempiin raameihin kuin useimmilla kaksikymppisillä? Ja mikäli minun on tavoitteeseeni päästäkseni jolkotettava lenkkipolulla kahdeksana päivänä viikossa, missä välissä ehdin kasata sen mittavan omaisuuden?
Viimeinen pohdintani on koskenut miesmakuni tarkentamista, mutta oikeastaan luulen jo löytäneeni vastauksen. Olin huolissani siitä, että siloposkiset ja viattoman oloiset nuorukaiset eivät ole tavallisesti saaneet aistimiani väpäjämään, mutta uskon ongelman korjautuvan itsestään siinä vaiheessa, kun oman ikäryhmäni miehet keskittyvät pääasiallisesti röyhtäilyyn kotisohvalla.
Niin -- kaiken kaikkiaan uskon, että minusta tulisi mitä oivallisin puuma. Olisin kiitollinen, jos pystyisitte neuvomaan minua näissä parissa toistaiseksi avoimessa kysymyksessä. Sen jälkeen voisin keskittyä sisäisen puumani etsimiseen täysin rinnoin.
PS. Tuttavapiirin miehisellä laidalla asiaan on suhtauduttu varauksettoman innostuneesti. Ei ehkä niinkään siitä huolimatta kuin sen takia, että siihen mennessä kun puumuuteni puhkeaa täyteen kukkaansa, he ovat ehtineet kasvattaa itselleen vuosikymmenten mittaisen turvavälin.
