Ilmastopäästöjen kannalta viheliäisimpiin kuuluvan polttoaineen, kivihiilen, kulutus Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut tammi–syyskuun aikana 47 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että hiili on maailmalla halpaa ja päästöoikeuksien hinta talouden taantumasta johtuen alhainen.
Kotikutoisena syynä on sateisista säistä johtuva turpeen heikko saatavuus. Kivihiilen kanssa samalla tavalla hitaasti uusiutuvana luonnonvarana turve ei ole ollut päättäjien suosiossa, minkä vuoksi sen verotusta on myös kiristetty. Markkinat ovat vastanneet tähän lisäämällä hiilen ostoa.
Turpeen aseman heikennys on johtanut vain suolle. Voittajaksi näyttää selviytyvän kivihiili, joka kaiken lisäksi on tuontitavaraa. Suomessa hiili voitaisiin korvata ympäristön kannalta kestävämmällä kotimaisella energialla, puulla. Puu on kuitenkin ajettu haastajaksi alentamalla metsähakkeen tukea.
Kataisen hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, joka perustuu toisaalta energiatehokkuuden parantamiseen ja toisaalta uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen. Tällä menolla tavoite karkaa kauas ulottumattomiin.
Ellei kotimaisia uusiutuvia energialähteitä saada kilpailukykyisiksi, markkinat eivät tyydy odottamaan, vaan tekevät omat ratkaisunsa. Tärkeää on, että parhaillaan suunnitteilla olevat useiden lämpö- ja sähkölaitosten uudistamiset tehdään niin, että ne voivat toimia kotimaisin raaka-ainein.
Puun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa tulee tehtyjen päätösten perusteella kasvamaan. Mutta edelleen kivihiili näyttää säilyttävän merkittävän aseman energiantuotannossa, vaikka se voitaisiin korvata kotimaisilla polttoaineilla.
Niin paljon kuin turpeen polttoa arvostellaan aiheellisestikin samoista ympäristösyistä kuin kivihiilen polttamista, antaa se kuitenkin kotimaisena energialähteenä työtä ja toimeentuloa suurelle joukolle suomalaisia. Kivihiili puolestaan on tuontituote, josta aiheutuva puolen miljardin euron lasku vuodessa pitää kattaa muualta saatavilla tuloilla.
Ilmastotavoitteen kannalta järkevin vaihtoehto on panostaa puuenergiaan ja miksei myös vesivoimaan siellä, missä se on vielä mahdollista.
Puun käyttöä energiaraaka-aineena on hidastanut paperi- ja selluteollisuuden tarve vaalia omia energiavarojaan.
Teollisuus ei ole ollut kovin innostunut puun käytön lisäämisestä energiatuotannossa, koska lisääntyvällä kysynnällä tuppaa olemaan raaka-aineen hintaa korottava vaikutus.
Suomessa puuta on kuitenkin niin paljon ja sitä kasvaa koko ajan enemmän kuin kulutetaan, että sitä riittää niin teollisuudelle kuin energiantuotannollekin.
Hallituksen tulee edistää aktiivisesti ratkaisuja, jotka mahdollistavat investoinnit kotimaisten raaka-aineiden käytölle.
Kivihiilen haitat ovat kiistattomat, ja siksi se ei saa olla ratkaisu. Vaihtoehtoja on vaikka millä mitalla, mutta ne on tehtävä taloudellisesti houkutteleviksi.