Mikrotietokoneen nykyiset käyttötavat pohjautuvat paljon yhden miehen innostukseen. Hiiri, ohjelmaikkunat, napsautettavat avustukset, hypermedia, videoneuvottelut ja monet muut tutut asiat keksittiin jo 1960-luvulla, jolloin Microsoftia ei ollut edes kiiltona Bill Gatesin silmissä.
Pioneerien rooliin kuuluu, että hiiren ja kaksikymmentä muuta merkittävää tietoteknistä patenttia saanut Douglas C. Engelbart ei rikastunut keksinnöistään. Vaurauden käärivät muut.
Engelbartia ei silti unohdettu. Logitech-yhtiö, joka loi miljardien liikevaihdon valmistamillaan hiirillä, lahjoitti kunnianosoituksena Engelbartille tutkimustyöhön toimistotilan.
Oppikirjoihinkin uineen uskomuksen mukaan hiiri keksittiin 1970-luvun alussa Xeroxin Palo Alton kuuluisassa tutkimuslaboratoriossa. Sieltä Applen luoja Steve Jobs olisi vienyt sen Lisa-mikroonsa, nykyisten Macien edeltäjään.
Jobsin rooli pitää paikkansa, mutta hiiri vaelsi Xeroxsille Engelbartin SRI-laitoksen (Stanford Research Institute) laboratoriosta. Ensimmäisen hiiren prototyypin Engelbart suunnitteli vuonna 1963. Alkuhiiressä oli kaksi pyörää ja yksi punainen painike ja se rakennettiin puusta.
Muutamassa vuodessa se kasvoi SRI-laboratoriossa nykyiseksi yksipyöräiseksi ja kaksipainikkeiseksi.
Hiiren, hypermedian, ikkunoinnin, sähköpostin ja videoneuvottelun samanaikainen ensiesiintyminen julkisuudessa tapahtui vuonna 1968. Tuolloin Engelbart ryhmineen esitti ensimmäisen kerran suurelle julkisuudelle, noin tuhannelle tietokoneammattilaiselle, mitä näillä keksinnöillä saadaan aikaan. Demossa käytetty suurtietokone sijaitsi 40 kilometrin päässä ja sisälsi hulppeat 192 kt keskusmuistia.
Tuon päivän esitystä on kutsuttu "Kaikkien Demojen Äidiksi" ja katselemassa olleet kertovat sen järisyttäneen heidän käsityksiään tietotekniikan tulevaisuudesta.
Engelbart syntyi vuonna 1925. Sähkötekniikkaa opiskeltuaan hän liittyi toiseen maailmaan sotaan tutkateknikoksi Filippiineilla. Oltuaan sähköinsinöörinä Nasaa edeltävässä organisaatiossa, hän suoritti tohtorin tutkinnon tietokoneen tallennustekniikasta vuonna 1955.
Tuolloin tutkinto kulki vielä sähkötekniikan nimikkeellä, koska ei ollut enempää tietokonetekniikkaa kuin tietokäsittelyoppia ja koko maailman tietokoneiden määräkin laskettiin alle satana.
Osaltaan johtuen tutkateknikon taustastaan Engelbart ryhtyi pohtimaan, miten tietoa voitaisiin esittää vuorovaikutteisesti tietokoneen kuvaputkella, miten ihmiset voisivat "lennellä" siinä esitetyssä tietotilassa?
Tietokonettahan käytettiin pitkälle 1970-luvulle kirjoituskoneen kaltaisella päätteellä.
Oman tutkimuslaboratorion Engelbart sai 1960-luvun alussa, jossa hän ryhmineen etsi, miten tietokoneilla voitaisiin avustaa ihmisen älyä.
Tunnuslauseena oli "Älyn avustaminen automaation sijasta" (Augmentation instead of automation).
Vuonna 1962 hän kirjoitti: "Yhteiskunnan ongelmat lisääntyvät arvaamatonta vauhtia. [...] Meidän tärkein keinomme selviytyä on tehdä paremmin työtä yhdessä ja yhteisesti älykkäämmin. Tietokoneet voivat mahdollistaa tämän yhteisen älyn."
Keskeisiä tutkimusaiheita olivat ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus ja ryhmätyö tietokoneen avulla. Kysymysten selvittelyssä Engelbart ja hänen tutkimusryhmänsä loivat kymmenessä vuodessa merkittävän osan nykyisestä PC-laite- ja ohjelmatekniikasta.
1970-luvulla Engelbartin ryhmää ylläpitävä SRI-organisaatio myi ryhmän työn tulokset kaupalliselle yritykselle. Vaikka patentit olivat Engelbartin, hän ei omistanut niiden oikeuksia.
Yritystä kiinnostivat kaupalliset tuotteet ja tutkimus ja tutkimusryhmä lopetettiin. Erilaisten kaupallisten mutkien jälkeen laboratorion osti lentokonevalmistaja McDonnell Douglas Corporation ja Engelbartin tehtävänä oli rakentaa järjestelmiä lentokoneen osien valmistukseen.
Hän ei unohtanut utopistisia ajatuksiaan, kuten että jokaisella työntekijällä voisi olla oma interaktiivinen avustava tietokone. Ajatuksiin vastattiin aina tyyliin: "Kiinnostavaa, mutta kun IBM ja Hewlett-Packard eivät tee kuin ehdotatte, ei meidänkään silloin kannata".
Engelbart ajatuksineen oli kymmeniä vuosia tutkimusyhteisön unohtama ja hänen visionsa hiljennettiin väärinä. Vasta myöhään hän on saanut kiitosta ja lukuisia suuria yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia kunniapalkintoja, joista merkittävimpiä vuonna
1997 Turing Award, joka on tietotekniikan Nobel-palkinto ja vuonna 2000 National Medal of Technology, joka on korkein teknologiatunnustus, jonka Yhdysvaltain presidentti myöntää.
Tänään vuonna 2007 Engelbart 82-vuotiaana jatkaa edelleen 1980-luvulla perustamassaan Bootstrap Instituutissa yhteisen älyn avustamisen tutkimusta.