Metsänhoitoyhdistykset ovat viime vuonna panneet pystyyn maan laajimman metsänomistajien palveluketjun. Ketjuuntumisella on yhtenäistetty palveluiden sisältöä ja markkinointia. Metsänomistajien edunvalvonnan tehostaminen on heijastusta muun muassa kaupunkilaismetsänomistajien määrän kasvusta.
Ensimmäisen yhteisen palvelutuotteen yhdistykset lanseerasivat puukauppaan. Siinä pureudutaan puunmyyntisuunnitelmiin, leimikon markkinointiin toimeksiantona sekä puunkorjuun valvontaan myyjän edustajana.
Puukaupan suunnitelmallisuus kasvaa kaiken aikaa. Pohjois-Suomessa ollaan valtakunnallisen tavoitteen tuntumassa eli 71 prosenttia kaupoista on tehty suunnitelmien perusteella. Pohjois-Suomen Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula korostaa suunnitelmien helpottavan leimikkojen kilpailuttamista.
Metsänomistajat ovat yhä enemmän luovuttamassa käytännön puukaupan hoitamisen yhdistyksille; valtakirjakauppa onkin kasvanut roimasti. Viime vuonna reilu kolmannes pohjoisen yksityismetsien kaupoista tehtiin valtakirjalla. Valtakirjakaupasta ovat Aulan mukaan hyötyneet eniten ne sahat, joilla ei ole kattavaa osto-organisaatiota.
MTK:n kehityspäällikkö Markus Lassheikki laskeskelee, että yksityismetsien puukaupasta puolet on kohtuullisen lyhyessä ajassa valtakirjakauppaa. Taustalla on metsänomistajien kaupungistuminen. Jo noin kolmannes metsänomistajista asuu toisella paikkakunnalla kuin missä metsät sijaitsevat.
Lassheikin mukaan tilastot osoittavat, että asiantuntemuksen käyttäminen kannattaa metsänomistajalle. "Se tuo hintaan keskimäärin 1-2 euroa enemmän kuutiota kohden." Palveluketjun ansiosta metsänomistajan asiointi ei ole sidottu metsän sijaintipaikkakuntaan.
Tukista pulaa
Pohjoisen yksityismetsistä myytiin viime vuonna 4,2 miljoonaa kuutiota puuta. Edellisvuoteen verrattuna määrä tippui 300 000 kuutiota. Kauppa alkoi hintojen alenemisen vuoksi tökkiä nopeaan tahtiin loppuvuodesta. Hintataso on Aulan mukaan edelleen ongelma, eikä kauppa ole lähtenyt käyntiin, vaikka ostajat ovat olleet aktiivisia.
Tukki on pohjoisessa haluttua tavaraa. Sen hinta alkaa Lassheikin mukaan olla sillä rajalla, että yksityisten sahojen kynnet eivät siihen kohta kykene. Vesa Orjasniemi Kuusamon metsänhoitoyhdistyksestä sanoo ison tukin olevan jatkossa niukkuushyödyke. Kuusamossa pikkutukin osuus tuplaantui viime vuonna.
Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistyksillä oli Kemissä kaksipäiväiset koulutus- ja neuvottelupäivät, jossa puitiin puukauppaa ja uutta palveluketjua. Yhdistykset ovat vieneet ketjua varten läpi mittavan koulutusoperaation. Koko maassa ketjusopimuksen allekirjoittaneita yhdistyksiä on 126 kaikkiaan 158 yhdistyksestä. Metsänomistajista noin 90 prosenttia on ketjuun kuuluvien yhdistysten alueella.