Puukauppa käy tällä hetkellä lievästi sanottuna kuumana. Puun hinta on noussut ja nousee ehkä vielä. Tehtaiden mielestä raakapuun hinta on tietysti liian korkea.
"Vauhdikasta on tällä hetkellä. Elämme nyt miljoonaviikkoja", sanoo Metsäliiton puunhankinnasta Suomessa vastaava uusi johtaja Yrjö Perälä.
Miljoonaviikot tarkoittavat, että miljoona kuutiota puuta vaihtaa viikossa omistajaa. Luvussa ovat mukana vain Metsäteollisuus ry:n tehtaille ja sahoille menevä puu. Jos kaikki puunostajat otetaan mukaan, viikkohakkuut nousevat 1,2 miljoonaan kuutioon.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että vuodesta 2007 tulee huippuvuosi Suomen metsäteollisuudessa. Kotimaasta puuta saadaan 40-45 miljoonaa kuutiota.
"Kysyntä painottuu tukkiin. Kuusitukin hinta on noussut 15-20 euroa vuodessa 57 euroon kuutiolta", kertoo Perälä.
Paperin ja kartongin hinnat eivät kuitenkaan ole nousseet, vaan pysytelleet vuosia ennallaan.
Puukaupan rajua menoa selittää se, että viime talvi oli huonoin korjuutalvi vuosikymmeniin.
"Meillä on yli 40 vuotta töissä olleita metsämiehiä, jotka sanovat, että eivät ole koskaan ennen nähneet vastaavaa. Etelä-Suomessa talvi jäi kuuteen viikkoon eikä se kovin paljon pitempi ollut Pohjois-Suomessakaan. Pätkätalven vuoksi kuitupuuvarastot ovat erittäin pieniä. Sama tilanne on Venäjän puolella, talvi oli sielläkin lyhyt", selvittää Perälä.
Tällä hetkellä Etelä-Suomessa vallitsee kesäinen korjuukeli ja pohjoisessakin on pian tarpeeksi kuivaa raskaille tukkirekoille.
Metsäliitto ostaa
puusta kolmanneksen
Metsänomistajien omistama Osuuskunta Metsäliitto on Suomen suurin puunhankkija. Se ostaa yli kolmanneksen kaikesta yksityismetsistä tulevasta puusta.
Puu menee Metsäliitto-konsernin tehtaille M-realille, Metsä Tissuelle ja UPM:n kanssa yhdessä omistetulle Metsä-Botnialle. Lisäksi Metsäliitto toimittaa tukkeja yksityisille sahoille.
Kolme suurinta metsäyritystä eli M-real, UPM ja Stora-Enso vaihtavat keskenään puuta niin, että kuljetusmatkat ja -kustannukset saadaan minimoitua.
Metsäliitto vastaa Metsä-Botnian puuhuollosta, vaikka myös UPM toimittaa puuta yhteisyritykseen.
Myyjän ja ostajan
roolit hämmentävät
Metsäliittoon kuuluvat noin 130 000 metsänomistajaa myyvät puuta M-realille, jonka suurin omistaja on Metsäliitto-konserni. Toisen pitäisi myydä raakapuu mahdollisimman kalliilla ja toisen ostaa se mahdollisimman halvalla. Miten se on mahdollista saman omistajayhteisön sisällä?
"Kyllä me sen hallitsemme, sillä suurin osa ostamastamme puusta menee Metsä-Botnialle, muun muassa Kemin sellutehtaalle. Tukin menevät Metsäliiton omalle puutuoteteollisuudelle ja vasta kolmantena tulee M-real, jonne menee kuusikuitua painopapereihin ja kartonkeihin. Pyrimme mahdollisimman hyvään jalostusketjuun, jotta jaettavaa, lisäarvoa, tulee joka portaalle", selvittää Perälä.
Uusia investointeja
ei enää tule Suomeen
Perälä on varma, että Suomeen ei tule enää uusia metsäteollisuusinvestointeja, sellu- tai paperitehtaita.
"Suomen metsistä tuleva puu pystytään jalostamaan jo käytössä olevilla koneilla."
Hän kuitenkin uskoo, että metsäteollisuus pysyy Suomessa, vaikka ala investoi paljon myös ulkomaille. "Metsiä ei voida viedä Suomesta Kiinaan. Kaiken lisäksi meillä on valtavasti metsäalan osaamista Suomessa. Lähivuosien yhteinen tehtävämme on nostaa puun jalostusastetta yhä korkeammalle."
Maantiede suosii Suomea, sillä kuusikuitua saadaan vain pohjoiselta pallonpuoliskolta, Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta.
Perälä muistuttaa, että kuusen pitkät ja vaaleat kuidut lujittavat sellun paremmin kuin mikään muu kuitu. "Kuusikuitu on painopaperissa kuin teräsverkko betonissa. Parempaa painopaperia saa hakea."
Metsä-Botnia on Perälän mukaan jatkossakin olennainen osa Metsäliitto-konsernia. "Me pidämme sen enemmistön itsellämme, sillä se on meidän suurin puunkäyttäjämme."