Tutkimattakin on tiedetty, että Kemin kaupunki seisoo kahdella puujalalla. Sen hyvinvointi ja korkeat verotulot tulevat metsäteollisuusjäteistä, jotka väen vähentämisestä huolimatta tuottavat yhä leijonanosan työtä ja toimeentuloa kaupunkiin ja sen ympäristöön.
Nyrkkituntuman lisäksi asiasta on nyt myös tuoretta tieteellisesti tutkittua tietoa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt Stora Enson Veitsiluodon 50 vuotta täyttävän paperitehtaan vaikutuksia aluetalouteen, eivätkä ne odotetusti ole vähäiset.
Outokummun teräsintegraatin laajennuksen alueellisista vaikutuksista valmistui vastaavanlainen selvitys noin vuosi sitten. Jaloterästehtaasta on tullut seutukunnan kolmas pönkkä.
Eivät yllättäviä,
mutta vaikuttavia
Tulokset ovat molemmissa samantapaiset: ilman näitä suurteollisuuden yksikköjä hyvinvointi olisi huomattavasti vaatimattomampi ja työllisyys korkeampi. Se näkyisi koko maan ulkomaankauppaluvuissakin.
"Tulokset eivät olleet suoranaisesti yllättäviä, mutta vaikuttunut niistä on", tutkimuksen tekijä, kauppatieteiden tohtori, dosentti Juha Honkatukia kommentoi.
RegFin-aluemallilla työstetyn tutkimuksen toinen tekijä on kauppatieteiden tohtori Hannu Törmä. Molemmat selvittivät myös Tornion terästehtaan tuotannon kasvun aluetaloudellisia vaikutuksia.
Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtaja Jarkko Tehomaa jakaa Honkatukian näkemyksen.
"Tehtaan suuruutta mitataan aina tonneissa ja euroissa. Tällainen tutkimus avaa toisen näkökulman ja tässäkin luvut ovat suuria, yllättävänkin suuria."
Pääministeri Urho Kekkonen vihki Veitsiluodon ensimmäisen paperikoneen 50 vuotta sitten. Nyt saarella pyörii neljä konetta, viimeisintä konetta vuonna 1972 oli vihkimässä sama mies, silloin presidenttinä.
Puolessa vuosisadassa on investoitu noin 1,2 miljardia euroa eli saman verran kuin jaloterästehtaaseen muutaman viimeisen vuoden aikana. Selluntuotanto on 8-kertaistunut, paperia tehdään nyt 40-kertaa enemmän.
Elintasosta
pois neljännes
Jos paperitehdasta ei olisi ollut, eikä tilalle olisi tullut vastaavanlaista tuotantolaitosta, Kemi-Tornion aluetalous olisi noin neljännestä ja elintaso saman verran nykyistä pienempi.
Työttömyysaste olisi liki 13 prosenttiyksikköä korkeampi, joka merkitsisi sitä, että neljännes olisi alueella vailla työtä.
Ilman paperitehdasta alueella olisi noin 7 300 työpaikkaa vähemmän kuin nyt. Tässä on laskettu mukaan perusteollisuuden kerrannaisvaikutukset. Veitsiluoto työllistää nykyään 1 500 henkeä.
Suurimmillaan 1970-luvun puolivälissä, ennen metsäteollisuuden rationalisoinnin alkamista, saarella oli 3 500 työntekijää.
Koneistuminen ja automaatio on työntekijämäärän kustannuksella kasvattanut tuotantoa, jota on nyt kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin 1970-luvulla.
Veitsiluoto on maailman pohjoisin ja Euroopan suurimpia paperituotannon integraatteja ja sen poissaolo tuntuisi myös vientikaupassa.
Koneet trimmissä,
kilpailukyky kunnossa
Kotimaan vienti Kemi-Torniosta olisi viitisen prosenttia ja ulkomaanvienti 14 prosenttia nykyistä pienempi.
Valtio saisi alueelta välillisiä veroja vajaan neljänneksen vähemmän ja poissaolon vaikutukset näkyisivät mitattavasti myös koko Pohjois-Suomessa.
Vaikka Veitsiluodon sahan kohtalo onkin parhaillaan liipasimella, Tehomaa on luottavainen paperitehtaan tulevaisuuden suhteen.
Koneet ja värkit ovat hyvässä trimmissä ja kilpailukyky kunnossa.
Miljoonan vuosittaisen paperitonnin raja on saavutettavissa, kunhan jotkut pullonkaulat on saatu avattua.
Viimeisin tuotantoennätys on viime vuodelta, noin 850 000 tonnia paperia meille ja muualle.
