Puu­has­te­li­ja ei pärjää ur­hei­lu­lu­kios­sa

Jori Lukkari, 17, on harjoitellut kilpatanssia kuusivuotiaasta lähtien saman parin kanssa. Mitaleja on kaapissa vino pino, ja tavoitteena on kehittyä kansainväliselle huipulle.

Jori Lukkari, 17, on harjoitellut kilpatanssia kuusivuotiaasta lähtien saman parin kanssa. Mitaleja on kaapissa vino pino, ja tavoitteena on kehittyä kansainväliselle huipulle.

Marjo Liikanen, 18, on hiihtänyt tosissaan kilpaa yläasteelta lähtien. Nyt hän haastaa nuorten MM-valmennettavia tavoitteenaan SM-mitalit ja edelleen kansainväliset ladut.

Molemmille urheilulukio oli ainoa mahdollisuus - ja haave: harjoitella hyvin että käydä lukio läpi.

Oululainen Lukkari pystyi valitsemaan Kastellin kotikaupungistaan, kiiminkiläiselle Liikaselle valinta tiesi muuttoa Vuokattiin, pois kotoa.

"Jos itse olisin joutunut lähtemään toiselle paikkakunnalle lukioon, se olisi vaatinut uskallusta. Mutta olisihan siinä hyviäkin puolia", kastellilainen Lukkari sanoo. Koulusta kotiin Pateniemeen on kakkosvuosikurssilaisella viitisentoista kilometriä.

"Tänne Vuokattiin muuttaminen ei ollut minulle vaikea päätös. Minut otettiin hyvin vastaan, kun samassa tilanteessa oli moni muukin muualta tullut. Porukkahenki on vahva", kahdensadan kilometrin päässä kotoaan kolmatta vuotta asustava Liikanen sanoo.



Aikansa oppii äkkiä jakamaan


Urheilulukio tarkoittaa käytännössä sitä, että urheilijalla on mahdollisuuksia aamuharjoituksiin 2-3 koulupäivänä viikossa. Sen lisäksi ovat ohjelmassa tietysti normaalit lajin vaatimat harjoitukset. Lukio suoritetaan useimmiten neljässä vuodessa.

Marjo Liikanen kirjoittaa psykologian tänä syksyä, loput ensi syksynä. Jori Lukkarille ylioppilaskirjoitukset tulevat vastaan keväällä tai syksyllä 2008.

"Tässä touhussa oppii kyllä jakamaan aikansa varsin pian, kun aika ei ole ylenmäärin tuhlattavaksi joutavuuksiin. Harjoitteluun ja opiskeluun on kumpaankin pakko keskittyä ajallaan. Jää epämääräinen puuhastelu varsin vähiin", Jori Lukkari toteaa.

Marjo Liikasellakaan ei ole vapaa-ajan ongelmia.

"Aika harvoin tulee käytyä kotona, kun tohinaa riittää ihan tarpeeksi täälläkin. Joskus haluaa levätäkin ja kerätä voimia seuraavaan viikkoon."

Jori Lukkari on parinsa Marita Alatalon kanssa tanssinut kilpaa kuusivuotiaasta saakka. Pari on keskittynyt vakiotansseihin valmentajansa Salme Raukovaaranjohdolla. Urheilulukiosta on apua myös tanssin valmennukseen.

"Selvyydeksi: emme seurustele. Parin oppii tuntemaan aivan liian hyvin", Lukkari tarkentaa.

"Risto Keskitalotekee voima- ja fysiikkaohjelmat ja katsoo perään harjoittelua koululla. Seuran lajiharjoituksissa voidaan siten keskittyä muihin asioihin. Hyväksi tanssijaksi tullaan kuitenkin vain tanssimalla, mutta fysiikka on tärkeä osa-alue: kilpailu kestää helposti päivän, eikä virta saa loppua kesken", Lukkari sanoo.

Marjo Liikanen on huolissaan, etteikö hänen harjoitusmääristään kysytä mitään. Mitä suotta: kyllä hiihtäjä kilometrejä mittariinsa takoo kysymättäkin: harjoituskertoja kertyy helposti viikossa kymmenen. Hänen peräänsä katsoo lukion hiihtovalmentaja Esko Paavola.


Oma valinta - ei valitusoikeutta


"Joskus tulee pieniä hetkiä ja alan miettiä, jaksaako tätä touhua kukaan. Mutta onneksi se menee äkkiä ohi", Marjo Liikanen naurahtaa.

Urheilulukiolaiset eivät valita, että opettajat ovat tylsiä, jotkut kouluaineet turhia, päivät pitkiä - ja läksyjä paljon. Omituista sakkia.

"Siinä se koulu sivussa menee, sen on mentävä. Itsehän olen päättänyt itseni näin tiukille laittaa. En voi syyttää ketään muuta"; Jori Lukkari toteaa.

Ilmoita asiavirheestä