Kotimaisen puuenergian hyödyntäminen on viimeisten viiden, kuuden vuoden aikana tasaisesti kasvanut. Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja Tage Fredrikssonin mukaan kehityksen suunta on ollut oikea, mutta vauhdista voidaan olla eri mieltä. Puuenergia on joka tapauksessa yksi tulevaisuuden merkittävä energiamuoto.
"Perinteisenä vahvuutenamme on ollut se, ettei Suomessa tukeuduta ainoastaan yhteen energiamuotoon. Nyt on mielestäni kysymys yhden osuuden kasvattamisesta, sillä puuenergia ei voi olla ainoa muoto - se on pikemminkin jalka, jota voidaan tukevoittaa sekä samalla vähentää tuonti- ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä."
Puuenergian tehokkaampi hyödyntäminen on aina silloin tällöin noussut keskustelun aiheeksi. Esimerkiksi öljykriisi nosti sen aikoinaan merkittäväksi vaihtoehdoksi, mutta kun öljyn hinta sitten romahti, hiipui keskustelukin. Fredriksson uskoo, että 1990-luvulla keskusteluun nousseiden ympäristöasioiden vuoksi puuenergia koko ajan vain vankistanut asemaansa.
Maakunnan hanke edistää käyttöä
Luonnollisesti energiapoliittiset päätökset vaikuttavat siihen, miten puuenergian kilpailukyvyn energiamarkkinoilla käy. Vero- ja tukipolitiikka näyttävät Fredrikssonin mukaan tällä hetkellä menevän puuenergian kannalta katsottuna oikeaan suuntaan.
"Jos taloudellisia edellytyksiä löytyy, löytyy myös toimijoita. Ydinvoimapäätöksen yhteydessä eduskunta edellytti lisää varoja puupolttoaineiden kehittämiseen. Saa nähdä, miten päätös toteutuu ensi ja seuraavan vuoden budjeteissa."
Pohjois-Pohjanmaalla TE-keskus, seutukunnat ja metsäalan toimijat ovat yhteistyössä käynnistäneet kolme vuotta kestävän maakunnallisen puuenergian kehittämishankkeen. Puuenergia nousuun -hanke pyrkii nimensä mukaisesti lisäämään puun käyttöä energiatuotannossa ja sitä kautta myös kehittämään alueen elinkeinoelämää.
Hankkeessa kaksi puuenergianeuvojaa antavat tietoja puuenergian käytön vaihtoehdoista ja menetelmistä sekä auttavat löytämään ratkaisuja käytännön energiatuotannon ongelmiin aina maatiloista kuntien lämpölaitoksiin. Puuenergianeuvoja Timo Vanhala katsoo kaikkien osapuolien hyötyvän puuenergian käytön lisäämisestä.
Koska energiapuuvaroista merkittävä osa tulee metsätiheikköjen harvennushakkuista, saavat metsänomistajat pienpuun harventamisella kasvutilaa metsälle ja energiapuulle markkinoita. Korjuupuolelle se tuo lisää työtä. Yhtenä keskeisenä teemana on lämpöyrittäjyys, jossa esimerkiksi viljelijä tai useampi viljelijä vastaa julkisen kiinteistön tai alueen lämpöhuollosta.
Vihantilainen Juha Ikonen aloitti nyt jo toisen kyläkoulun lämmitystyön hakekontilla. Nyt hän vastaa Alpuan ja Lumimetsän koulujen lämmityksestä. Työtä yrittäjällä riittää, sillä kesäaikana häntä työllistää oma turvesuo.
"Ympäri vuoden on aika hyvin töitä, välillä vähän liikaakin. Kyllähän tässä lämmityksessä ollaan nyt kiinni."
Vihannin kunnan rakennusmestari Eero Varpenius pitää lämpöyrittäjyyttä hyvänä mallina toimia. Yrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta, lämmityksen hoidosta ja lämpökeskuksen valvonnasta, kunta ostaa vain valmiin lämpöenergian. Kunnalle siitä on huomattavaa hyötyä, kun kotimainen energia on kustannuksiltaan kilpailukykyinen. Kunta saa kustannuksia takaisin muun muassa verotulojen kautta.
"Koko kunnan kannalta hakelämpö on edullinen vaihtoehto, sillä näin tarjotaan työtä maanomistajille ja lämpöyrittäjille. Jos Alpuan ja Lumimetsän lämmitys hoidettaisiin omalla henkilökunnalla, ainoa vaihtoehto olisi öljylämmitys."