Puunjalostusteollisuutta pidettiin pitkälle Suomen talouselämän yhtenä tukijalkana. Jo jonkin aikaa tuo jalka on nilkuttanut: tehtaita on suljettu ja tuhansia työpaikkoja vähennetty.
Tämä ei ole seurausta siitä, että jokin uusi materiaali olisi korvannut puun, vaan siitä, että puunjalostusteollisuus on siirtynyt sinne, missä se tuottaa omistajilleen parhaat voitot.
Kansainvälistyneen puunjalostusteollisuuden tähtäin on tällä hetkellä Latinalaisessa Amerikassa. Viimeksi tällä viikolla Stora Enso ilmoitti peräti 1,4 miljardin euron tehdasinvestoinnista Uruguayhyn.
Uutinen uudesta sellutehtaasta aiheuttaa katkeraa haikeutta alueilla, joilla suomalaisyritykset ovat alkaneet jäähdytellä. Suomessa kun olisi puuta raaka-aineeksi ja osaamista puolentoista vuosisadan kokemuksella. Kipeitä esimerkkejä löytyy pohjoisessa Kemijärveltä ja Kajaanista.
Stora Enso rakentaa Uruguayhyn yhdessä chileläisen Arauconin kanssa maailman suurimpiin sellutehtaisiin kuuluvan laitoksen. Sen on määrä tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa.
Tehtaan sanotaan olevan käyttökustannuksiltaan maailman tehokkain tai ainakin tehokkaimpia.
Se käyttää eukalyptusta, jonka kasvuvauhti noiden leveysasteiden puupelloilla on monin verroin ripeämpää kuin kotoisten koivu- ja havupuiden.
Uruguayn Punta Pereirassa 2013 käynnistyvän tehtaan valtti on hyvä sijainti ja raaka-ainelähteiden läheisyys.
Jo yksistään sellutehdas omistaa 254 000 hehtaaria maata, josta 138 000 hehtaarille on istutettu puuta. Tehdas rakennetaan meren rannalle, mistä sellu saadaan kuljetetuksi suurilla valtamerialuksilla Aasian kasvaville markkinoille.
Kiperät saneeraukset Suomessa läpikäynyt Stora Enso panee hankkeeseen kassastaan 280 miljoonaa euroa. Lisäksi se takaa yhteisyrityksen lainoista puolet, 420 miljoonaa euroa. Summat tuntuvat hurjilta, mutta jos sellun hinta säilyy nykytasolla, yritys kuittaa investoinnin neljässä viidessä vuodessa.
Sellun hinta maailmalla tosin heittelehtii, joten voi olla, että kuoletusaika venyy tai vaihtoehtoisesti nopeutuu. Joka tapauksessa sijoitus näyttää näillä näkymin mitä kannattavimmalta.
Metsäjätin eloa Uruguayn Punta Pereirassa helpottaa toki se, että alue on vapaakauppa-alue, ja siellä toimiva yritys pääsee nauttimaan verovapaudesta vuosia.
Stora Enson investointi Uruguayhyn on vasta alkua yhtiön strategian toteuttamisessa. Ei olisi yllätys, jos yritys ilmoittaisi vielä uusista hankkeista halvan eukalyptussellun maissa. Stora Ensolla on jo ennestään eukasellutehdas Brasiliassa ja UPM:llä Uruguayssa. Aiemminhan Stora Enso poltti Jukka Härmälän kaudella rahaa Pohjois-Amerikan ikäloppuihin tehtaisiin.
Yllätys ei olisi sekään, jos tuotantoa pohjoisilla leveysasteilla supistettaisiin edelleen, viimeistään sitä mukaa kun tehtaita tulee käyttöikänsä päähän, ellei jo aikaisemminkin.