Nuori suometsikkö rapisee pienen kivisateen lailla, kun iso kone syyttää mustia rakeita. Tiemurskeelta näyttäviä, hangen sisään uppoavia rakeita ei uskoisi heti puuntuhkaksi, joka palaa käytännössä synnyinsijoilleen.
"Tuhka on luonnonmukainen lanta. Metsästä se on lähtenyt, tämähän on kierrätystä", sanoo Metsähallituksen maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Juhani Karjalainen.
Pudasjärvellä Metsähallituksen mailla maanantaina alkaneella lannoituksella levitetään suometsiin 284 000 kiloa rakeistettua puuntuhkaa. Koneellisesti metsää lannoitetaan kahdessa kohteessa noin 100 hehtaaria.
Puuntuhka on tuotu yli 400 kilometrin matkan takaa Liperistä, jossa lämpölaitosten poltossa syntynyt tuhka on jalostettu rakeiksi.
Metsähallituksen tiimiesimiehellä Jorma Kouvalla on yksinkertainen selitys, miksi erikoiseen savottaan on ryhdytty Pudasjärvellä.
"No, kun tämä on niin hyvä homma", Kouva nauraa.
Ojitusmetsien
kasvu tuplaantui
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tekemien tutkimusten mukaan puuntuhka on tehokas lannoite paksuturpeisille soille. Tutkittua tietoakin lannasta on runsaasti, sillä Muhoksen tutkimusasemalla sen vaikutuksia on seurattu vuosikymmeniä.
Metlan Muhoksen tutkimusaseman tutkija Mikko Moilanen sanoo, että puuntuhka voi jopa kaksinkertaistaa kasvun.
Muhoksen tutkimusaseman koealoilla on nähty käytännössä, että ojitetulle suolle saadaan tuhkalannoituksella tukkimetsä 60-70 vuodessa. Vieressä lannoittamatta jätetyillä alueilla puusto jäänyt pelkäksi riukumetsäksi.
Mikko Moilasen mukaan puuntuhka sopii sellaisten suometsien lannoitukseen, jotka ovat olleet ennen ojitusta märkiä nevoja. Niillä on runsaasti typpeä, mutta puunkasvulle tärkeitä kalia, fosforia ja booria niukasti. Puuntuhka korjaa nopeasti ravinnetasapainoa ja vaikuttaa maaperässä 30-40 vuotta.
Puuntuhka ei
kuormita luontoa
Metlan tutkimusten mukaan puuntuhkalla lannoittaminen ei lisää myöskään maan raskasmetalleja pidemmällä aikavälillä. Lannoituksen jälkeisenä ja seuraavana kesänä näiltä alueilta ei kuitenkaan kannata kerätä marjoja.
Keinolannoitukseen verrattuna puuntuhkaa on kylvettävä maastoon jopa kymmenkertainen määrä, 3 000-5 000 kiloa hehtaarille.Suurten määrien vuoksi lannoitukseen suhtaudutaan varovasti. Moilasen mukaan tuhkan raskasmetallipitoisuuksille on asetettu raja-arvot. Tutkimuksissa haittoja ei ole kuitenkaan paljastunut.
"Ravinteita ei ole huuhtoutunut eikä raskasmetalleja ole lähtenyt liikkeelle", Mikko Moilanen kertoi.
Lannoitettavaa
satoja hehtaareja
Pohjois-Suomesta puuntuhkalle löytyy sopivia kohteita, sillä soita ojitettiin kasvatusmetsiksi 1970-luvulla runsaasti.
Maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Juhani Karjalainen laskee, että yksistään Metsähallituksella on Pohjois-Pohjanmaalla ojitettuja soita 180 000 hehtaaria, josta tuhkalannoitukseen soveliaita noin 100 000 hehtaaria.
Yksityismailta alaa arvioidaan löytyvän suunnilleen saman verran.
Karjalainen on vakuuttunut myös puutuhkalannoituksen kannattavuudesta. Etuna on juuri se, että tuhka antaa metsänkasvulle vauhtia pitkään.
Hänen mukaan suometsien lannoitus on ollut 10-15 vuoden ajan vähäistä pelättyjen ympäristöhaittojen vuoksi.
"Kaiken järjen mukaan tässä sellaisia haittoja ei pitäisi olla", Juhani Karjalainen sanoi.