antti.ervasti@kaleva.fi
Muuten, olen sitä mieltä, että Kuopion yliopisto pitäisi lopettaa, koska se on suoltanut turhia tutkimuksia puunpolton muka pahoista hiukkaspäästöistä. Ei ole valhetta, että halkojen polttaminen kotiuuneissa ja saunanpesissä tuottaa pienhiukkasia. Ne vain eivät aiheuta sitä ilmastonmuutosta, vaan hiilidioksidi sen tekee.
Puun poltto sekä pienimuotoisesti että isommassa kuvassa pelastaa meidät ilmastonmuutokselta. Tosin maailma ei voi enää pelastua, sillä ilmastonmuutoksen eteneminen on peruuttamatonta.
Hidastaa sitä vielä voidaan, ja tuota hidastamista hidastavat mokomat tutkimukset. Oulun yliopistoon suunnattuna Kuopion päästötutkimuksiin tuhlatut rahat tulisivat hyötykäyttöön.
Oulun ilmanlaatu oli varmasti huono kauan sitten, kun jokainen pieni ja isompi pytinki puski kakluuneistaan savua. Se oli varsinkin pakkaspäivinä ehkä joidenkin mielestä epämiellyttävää mutta ei suoranaisesti haitallista. Monen mielestä taas parempaa tuoksua ei olekaan kuin tyynenä pakkaspäivänä ilmassa leijuva lämmityksen savu.
Uunit ja lämpölaitokset ovat noista ajoista kehittyneet sekä piippukorkeudet kasvaneet. Savu tuskin haittaisi, vaikka kaikki asunnot lämpiäisivät haloilla.
Puolitoista viikkoa sitten Pohjois-Pohjanmaan maakunta julkisti ilmastotaseen osana ilmastostrategiaa. Taseessa kerrottiin, minkä verran maakunta aiheuttaa ilmastopäästöjä ja mistä ne tulevat. Johtopäätösten ja toimien vuoro on tuonnempana.
Yhden selvän johtopäätöksen taseesta voi tehdä. Turpeenpolton osuus maakunnan kaukolämmön kulutuksesta on 212 gigawattituntia ja sen hiilidioksidipäästöt ovat 81 yksikköä. Turpeen osuus päästöistä on 68 prosenttia.
Puuta poltettiin selvästi enemmän, puolet kaikesta eli 357 gwh. Ilmastopäästöjä siitä tuli kokonaista yksi yksikköä eli yksi prosentti kaiken kaukolämmön hiilidioksidista.
Miksi meillä ei polteta tai ole aina poltettu puuta sataprosenttisesti? Asumisen hiilidioksidipäästöt olisivat käytännössä nolla.
Turve on arvokas työllistäjä, syrjäseutujen tulonlähde ja kotimainen energiamuoto. Sen uusiutuvuutta on pyritty parantamaan eri laskelmin. Turpeen puolesta puhuisi mielellään, mutta tässä valossa se on vaikeaa. Päästöluvut kertovat karua kieltä.
Ilmastonmuutos vyöryy asuntoihin ja rakennuksiin. Asuminen aiheuttaa noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, ja rakennukset kuluttavat tuotetusta energiasta noin 40 prosenttia.
Uusille rakennuksille on jo voimassa energiatehokkuusdirektiivit. Nyt ehdotusvaiheessa oleva energiadirektiivi tulee muuttamaan myös olemassa olevien rakennusten tehokkuutta. Puhutaan esimerkiksi rakennusten remontoimisesta parempaan lämmöneristykseen.
Direktiivi voisi tukea nykyistä pontevammin sähköllä ja öljyllä lämpiäviä taloja puulla lämmitettäviksi. Kalliit muutosremontit pitäisi saattaa niin halvoiksi, että kynnystä lämmitysmuodon vaihtamiseen ei olisi.
Polttoainetta meillä riittää, ja se on taatusti uusiutuvaa. Sellaisille, jotka eivät itse tee halkoja omista metsistään, lämmitysmuoto saattaa jäädä etäiseksi. Etsivä kyllä löytää edullista, kuivaa tavaraa. Halkokuorman hankinta pitäisi tehdä vielä helpommaksi, samanlaiseksi kuin tankkiauton tilaaminen on öljylämmittäjälle.
Niin että lämmitellään vain hyvällä omallatunnolla niitä tulipesiämme joulun ajan pakkasilla.