Eduskunnasta
Metsiemme ympäristö- ja ilmastokestävyydestä on viime aikoina käyty keskustelua. Hallitusohjelman mukaiset tavoitteet puunkäytön lisäämisestä ja suunnitellut metsätalouden uudet investoinnit puhuttavat ja osaltaan myös ymmärrettävästi huolestuttavat. Suomi on aina ollut metsänhoidossa edelläkävijä. Myös tulevaisuudessa voimme sovittaa metsän käytön erilaiset tavoitteet hyvin yhteen.
Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut Suomen metsien tilaa valtakunnan metsien inventoinneilla 1920-luvulta lähtien. Metsien kasvu on 60 vuodessa kaksinkertaistunut.
Tuorein inventointi kesäkuulta kertoo, että puuta kasvaa nyt enemmän kuin koskaan, 2,4 miljardia kuutiometriä. Vuosikasvu on tehokkaan metsänhoidon ansiosta kiihtynyt 110 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja varttuneiden metsien osuus on noussut, nopeimmin meillä Pohjois-Suomessa.
Inventoinnin tulokset osoittavat, että hakkuita voidaan lisätä kasvavaa kysyntää vastaavasti. Vuosikymmenien aikana muodostuneet metsien hakkuusäästöt mahdollistavat hakkuumäärän noston 60 prosentista tavoiteltuun 75 prosenttiin vuotuisesta metsänkasvusta. Ruotsissa vuotuisesta kasvusta on hakattu 75–80 prosenttia jo yli kymmenen vuoden ajan. Samalla hiilinielu pienentyy, mutta vain marginaalisesti ja väliaikaisesti. Tätä voidaan estää lisäksi suorittamalla myöhässä olevia taimikonhoitoja, joita on tällä hetkellä rästissä jo lähes miljoonan hehtaarin verran.
Vaikka hakkuut pienentävät aina heti paikallisen metsikön hiilivarastoa, metsää kannattaa silti hakata. Metsiä tulee harventaa ja käyttää nykyistä enemmän jo pelkästään niiden terveyden vuoksi.
Jos hakkuut lopetettaisiin, hiilinielu kasvaisi noin 20 vuotta. Niiden jatkuva ylläpito on kuitenkin luonnontieteellinen mahdottomuus, ja jos hiilinieluja ei pureta halliten, se tapahtuu hallitsemattomasti. Tästä on karuja esimerkkejä esimerkiksi Länsi-Kanadasta, jonka metsät ovat nykyisin suuri hiilidioksidin päästölähde. Tätä ilmiötä Suomeen tuskin vankinkaan luonnonsuojelija haluaa.
Metsien monimuotoisuudellekin on kuitenkin jätettävä tilaa. Luken viimevuotisen yhteisselvityksen mukaan monimuotoisuus voidaan turvata käytettävissä olevilla keinoilla.
Säästöistä huolimatta suojelualueiden määrä kasvaa. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi niitä lisätään myös Luontolahjani Suomelle -kampanjalla yksityismetsistä ja vastaavalla määrällä valtion metsistä. METSO-ohjelman rahoitusta on nostettu puolivälitarkastelussa ja parhaillaan etsitään talousmetsien puolelle nykyistä parempia käytäntöjä. Hakkuiden yhteydessä on esimerkiksi nykyistä isompi tarve jättää pystyyn eläviä jättöpuita sekä kaadettuja lahopuita.
Olennaista on myös se, mistä tarvittava puu hakataan. Nyt puuta korjataan valitettavasti myös alueilta, joissa Metsähallituksen tuottotavoite on liian suuri tuottavaan puuainekseen nähden, ja tuottotavoitetta tulisikin pienentää ristiriitojen vähentämiseksi. Puuta on saatava liikkeelle erityisesti yksityisistä metsistä, joissa hakkuut ovat nyt monin paikoin vähäisen kysynnän ja liian pienen tuoton takia jäissä.
Puun käyttöä tulee tulevaisuudessa lisätä työpaikkojen ja talouden positiivisen kehityksen vahvistamiseksi. Samalla on tärkeää huolehtia metsiemme monimuotoisuudesta sekä virkistyskäytön ja luontomatkailun mahdollisuuksista. Tämä on yhteinen päämäärämme.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Paltamosta.