Tapio Korjus suosittelee suomalaiselle urheilusysteemille putkiremonttia. Eurooppalainen urheilija opiskelijana (EAS) -projektin pääkonferensissa Oulussa puhunut Korjus sanoo, että putki vuotaa molemmista päistään. Keskeltä se on kunnossa.
"Huippu-urheilun näkövinkkelistä katsottuna urheilemisen ja opiskelun yhdistämisen keskikohta toimii. Urheilulukiovaihe on Suomessa hyvin organisoitu ja hoidettu", Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja sanoo.
Järkevä putkimies aloittaisi remonttinsa vuotavan putken alkupäästä. Niin tekisi myös Korjus.
"Minä olen ennen muuta huolissani ala- ja yläasteikäisistä lahjakkaista urheilijoista. Siinä iässä tehdään se pohja, jonka päälle aletaan rakentaa."
Korjus on käytännön työssään huomannut, miten koko yhteiskunnan läpi lyönyt elämäntapojen muutos on tehnyt tehtävänsä. Koululaisten kunto on rapistunut aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna.
"Pyramidin pohja on kaventunut. Jos tämä meno saa jatkua, timmiinsä viritetty huippu-urheiluorganisaatio saa pyöritellä sormiaan."
"Jo nyt urheilulukioihin ja nuorisomaajoukkueisiin tulee nuoria, jotka ovat harjoitelleet liian vähän ja ovat taidoiltaan sekä asenteiltaan kypsymättömiä. Tuossa vaiheessa pitäisi päästä jo jalostamaan urheilijaa kohti todellista huippua", Korjus sanoo.
Putken paikkaaminen ei ole mikä tahansa hanttihomma. Se on iso yhteiskunnallinen asia: lasten ja nuorten elämänpiiri pitäisi pyöräyttää nykyistä liikuntamyönteisemmäksi.
Putken toinen pää on helpommin korjattu: vuodon voi tilkitä rahalla - ainakin teoriassa.
"Huippu-urheilun, opiskelun ja urheilu-uran jälkeiseen elämään valmistautumisen yhdistäminen pystytään ratkaisemaan", Korjus sanoo.
Oulun malli
tuo uskoa
Ratkaisumalleja on jo olemassa. Oulussa toimiva Ouluseutu Urheiluakatemia on yksi niistä.
"Oulun malli luo uskoa", Korjus sanoo. "Mutta nämä akatemiat ja harjoituskeskukset ovat kuitenkin vasta pientä puuhastelua. Suomen yliopistoissa ja tiedekunnissa ei ole yhtään toimivaa järjestelmää."
Yliopistossa opiskelevan suomalaisen urheilijan ongelmat ovat yleiseurooppalaisia: opinto-ohjelmat ovat tiukkoja, aika on kortilla eikä riittävää joustoa löydy kuin satunnaisesti - kahden uran menestyksekäs yhdistäminen on äärettömän hankalaa.
Korjus sanoo, että systeemin puutteet selittävät osaltaan suomalaisen huippu-urheilun nykytilaa. Urheilulukion jälkeen moni nuori on valinnan edessä ja valitsee opiskelun urheilun sijasta.
"Eivät parikymppiset nuoret tyhmiä ole. Kyllähän jokainen haluaa päästä elämään kiinni", Korjus sanoo.
Maapallon toisilla laidoilla asiat ovat eri mallilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa urheilu on osa toimivaa yliopistosysteemiä. Muun muassa noissa maissa urheilumenestys on tae opiskelupaikasta.
"Siinä on nuorelle ihmiselle riittävä kiihoke satsata urheiluun tosissaan. Meillä kiihokkeena on pelkkä sisäinen palo", Korjus sanoo.
Korjus ripustaa osan toivoaan juuri julkistettuun globalisaatiraporttiin, jossa väläytetään yliopistojen yksityistämisen mallia.
"Tuossa mallissa urheilumenestys ja sisään rakennettu harjoittelusysteemi voisi olla yliopistolle kilpailuvaltti", Korjus sanoo.