Pääkirjoitus

Putki on Suo­mes­ta kiinni

Venäjältä Saksaan aiottu maakaasuputki on alkupäässään Itämeren pohjassa linjattava joko Suomen tai Viron talousalueelle, koska kapealla Suomenlahdella ei ole m

Venäjältä Saksaan aiottu maakaasuputki on alkupäässään Itämeren pohjassa linjattava joko Suomen tai Viron talousalueelle, koska kapealla Suomenlahdella ei ole muuta paikkaa. Torstaina Viro ilmoitti, että sen puolella putken reittiä ei saa edes tutkia.

Näin ollen putki kulkee joko Suomen talousalueen läpi tai ei kulje mistään. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomi arvioi putkea puhtaasti ympäristökysymyksenä.

Kanta on oikea, mutta siitä on pidettävä kiinni loppuun asti. Jos ympäristövaikutusten arviointi todistaa, että putken rakentaminen on liian suuri riski, silloin se on kerrottava ja arvioinnin tuloksesta on pidettävä kiinni.

Todennäköisesti arviointi ei tyrmää putkea, vaan tuo ilmi ne ehdot, joiden mukaan Nord Stream -yhtiön pitäisi rakentaa putkensa. Niin tai näin, koko hankkeen onnistumisen kannalta Suomi on nyt avainasemassa.

Viro uumoilee, että putkeen liittyy poliittisia ja sotilaallisia ulottuvuuksia. Ainakin jälkimmäiset voi panna kaikessa rauhassa pelkän epäluulon piikkiin. Kun ja jos Venäjä haluaa operoida Itämerellä sotalaivoilla, sukellusveneillä ja tiedustelumielessä, se ei tarvitse verukkeeksi kaasuputkea. Salaisuudet ovat muutoinkin vähissä Suomenlahden kapeassa rännissä.

Poliittisesti ja taloudellisesti putki ilman muuta on merkittävä. Saksalla on kiire ostaa ja Venäjällä vielä suurempi kiire myydä maakaasua. Jos Venäjän oma kulutus yhä kasvaa ja jos ei uusia kaasukenttiä saada käyttöön, viiden vuoden jälkeen myytävä alkaa olla jo vähissä. Venäjällä on kova hoppu myydä maakaasua niin kauan kuin kauppaa voi vielä huoletta tehdä.

Viron puolen merenpohja olisi saattanut sopia paremmin putken reitiksi. Nyt sitä ei koskaan selvitetä. Jos idänpolitiikkaa tehtäisiin Kekkosen ajan tyyliin, Suomella olisi tässä tilaisuus kytkeä rakentamislupa monenlaisiin muihin asioihin. Kaikeksi onneksi ajat ovat toiset. Putkiurakka antaa joka tapauksessa Suomelle puhe- ja ratkaisuvaltaa, kun tehdään Itämerta koskevia ympäristöpäätöksiä.

Jos putki on Vanhasen mielestä pelkkä ympäristökysymys, olkoon sitten sitä kunnolla. Arvioinnin ja lupaprosessin on edettävä omia aikojaan, mutta niiden ulkopuolella rakennusurakka tarjoaa tilaisuuden nostaa paljon tähänastista vahvemmin Itämeren ympäristön järkyttävää tilaa esille ja vaatia tekoja kaikilta rantavaltioilta. Silloin putkesta olisi hyötyä muillekin kuin ostajalle ja myyjälle.

paakirjoitus@kaleva.fi