Putkakuolemat ovat vähentyneet parin viime vuoden aikana. Poliisin säilöönottamia kuoli viime vuonna 14, aikaisempina vuosina luku on ollut lähempänä kahtakymmentä. Tänä vuonna putkissa on kuollut 7 ihmistä.
Poliisikoulun vartija- ja päihtyneiden säilöönottokoulutuksesta vastaava ylikomisario Raimo Lemmetti sanoo, että putkakuolemien kehitystä ei voi ennustaa, mutta säällä taitaa olla jonkin verran vaikutusta.
Säilöönotot laskussa pitkään
"Keväällä ja kesällä poliisin tiloissa on eniten päihtyneitä ja tottakai riski on silloin suurempi. Neljä putkakuolemaa tuli heti, kun tuli hyvät ilmat tänä kesänä", Lemmetti sanoo.
Aikaisemmin putkakuolemat tilastoi sisäasiainministeriö, nykyisin kaikki putkakuolemat analysoidaan poliisitutkinnan jälkeen poliisikoulussa.
Putkakuolemien lasku on tapahtunut yhtä matkaa päihtyneiden säilöönottamisten vähentymisen kanssa. Vuonna 1995 lainsäädäntö muuttui siten, että pelkkä päihtymys ei ole kiinnioton peruste.
Nykyisin putkan ovi paukahtaa kiinni, jos juopunut ei pysty pitämään huolta itsestään. Entistä useammin poliisi kuljettaa päihtyneen kotiinsa.
"Viime vuonna meillä on 110 000 päihtyneen säilöönottoa vuodessa. 1980-luvulla niitä oli 200 000 ja 1970-luvun alkupuolella oli 300 000."
Viime vuonna säilöönottojen määrä tosin lisääntyi noin 13 000:lla, Lemmetin mukaan syynä oli viinan hinnan aleneminen. Poliisikoululla on ihmetelty, miksi putkakuolemat eivät lisääntyneet viime vuonna. Lemmetti kuitenkin uskoo, että viina-ale tulee näkymään ikävänä piikkinä tilastoissa. Kun alkoholin suurkuluttajat, jotka ovat samalla putkien kanta-asiakkaita, saavat halvemmalla väkevämpiä juomia, aikaa myöten juomatapojen huononeminen tappaa myös juojia.
Yhtenä syynä putkakuolemien vähenemiseen Lemmetti pitää parantunutta koulutusta. Poliisien sekä putkista huolehtivien vartijoiden koulutuksessa on muutaman vuoden ajan satsattu ensiapuun, etenkin ihmisen peruselintoimintojen tarkistamiseen.
Joka kolmas kuollut
on suurkuluttaja
Putkaan kuollaan ympäri maata tasaisesti asukasmäärän mukaan. Ruuhka-Suomessa päihtyneitä otetaan säilöön enemmän kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa, joten putkakuolemiakin on etelässä enemmän. Lemmetin mukaan pitkät välimatkat tai putkien etävalvonta ei ole lisännyt kuolleiden määrää.
"Lapin läänissä on keskimäärin yksi ja Oulun läänissä keskimäärin kaksi putkakuolemaa vuodessa."
Lemmetin mukaan noin 75 prosenttia putkaan kuolleista on pitkäaikaisia alkoholin suurkuluttajia. Noin joka toista poliisin hoteissa menehtynyttä on ensin käytetty ensiavussa terveydentilan toteamista varten.
Olosuhteet ovat Lemmetin mukaan kunnossa, vaikka resurssipula vaivaa.
"Jos yksi putkavahti joutuu tarkkailemaan yössä 40-50 juopunutta, tehtävä on aika kova."
Lemmetti arvioi, että noin 40 prosenttia päihdeputkien asiakkaista tulisi ohjata ensisijaisesti terveydenhuoltoon.
Osa porukasta on vakioasiakkaita, joilla saattaa tulla vuosittain yli 100 yöpymistä poliisin pahnoilla.
"Heidän paikkansa ei ole putka, vaan he tarvitsisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoa enemmän kuin poliisiputkaa."