Palattuaan viime vuonna Venäjän presidentin virkaan Vladimir Putin allekirjoitti kansalaisjärjestöjä koskevan uuden lain. Sen mukaan mukaan järjestöjen, jotka ovat mukana poliittisessa toiminnassa ja saavat ainakin osan rahoituksestaan ulkomailta, on rekisteröidyttävä Venäjän oikeusministeriöön ”ulkomaisiksi agenteiksi”.
Viime päivinä on sitten nähty, mitä agenttina olo merkitsee. Venäjän oikeusviranomaiset ovat tehneet tarkastuksia jopa satoihin järjestöihin eri puolilla maata. Kohteina on ollut esimerkiksi ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöjä sekä uskonnollisia yhdyskuntia.
Osa tutkituista organisaatioista on täysin venäläisiä kuten Moskovan Helsinki-ryhmä, mutta joukossa ovat olleet myös Human Rights Watch ja Transparency International.
Monet järjestöt ovat tuominneet tarkastukset pelotteluksi ja yritykseksi vaikeuttaa niiden toimintaa. Arvostelijoiden mukaan näyttää jopa siltä, että uuden lain säännöksiä pyritään käyttämään taannehtivasti, koskien jo aikaa ennen sen voimaantuloa.
Venäjän ihmisoikeusasiamies Vladimir Lukin ilmoitti muutama päivä sitten, että hän aikoo tehdä selvityksen siitä, miten tarkastukset on toteutettu. Lukin kertoi keskustelleensa asiasta myös presidentin kanssa. Putin oli Lukinin kertoman mukaan luvannut perehtyä asiaan.
Mitä perehtymisestä sitten seuraakaan, kansalaisjärjestöjen toiminnan pohjaa Venäjällä on jo onnistuttu murentamaan. Monet järjestöjen tukijoista ovat ehtineet luopua avun antamisesta.
Entinen Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov arvioi äskettäin Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilaa. Hän totesi, että Putinin ei pitäisi pelätä oman maansa kansalaisia. Juuri siitä näyttää kuitenkin olevan kyse.