"Se on arvoitus, joka on kääritty salaisuuteen keskelle mysteeriä", kuvaili Winston Churchill liki 60 vuotta sitten, miten vaikeaa Venäjän toimia on ennustaa.
Vanha valtiomies oli harvinaisen oikeassa. Juuri tällaisen tiheän savuverhon taakse jouduttiin kurkistelemaan liki koko kuluneen vuoden ajan, kun kaikki yrittivät kilvan saada vihiä, miten valta Venäjällä jaetaan presidentti Vladimir Putinin kauden päättyessä. Putin lähipiireineen piti kuitenkin draaman käsikirjoituksen visusti salassa liki vuoden loppuun saakka.
Jälkikäteen ja jälkiviisaasti katsottuna juonen kulku vaikuttaa yksinkertaiselta: hallinto halusi pantata tietoa, jottei seuraajaehdokkaasta olisi tullut kilpailijaa Putinille.
Lisäksi Kremlin tukipuolueille haluttiin vuoden aikana pidetyissä alue- ja parlamenttivaaleissa varmistaa niin laaja kannatus kuin mahdollista, jotta kriittisen vallansiirto-operaation riskit olisi minimoitu. Tämän vuoksi oppositioryhmätkin haluttiin nujertaa kovin ottein, vaikkei niiden kannatus ollutkaan järin merkittävää.
Sivujuonten ja spekuloinnin määrä oli kuitenkin niin valtava, että siitä olisi keskinkertainen dekkaristi ylpeä.
Putinin mysteeri
Putin aloitti sopan hämmentämisen heti vuoden alussa ylentämällä puolustusministeri Sergei Ivanovin varapääministeriksi. Siirto tulkittiin niin, että Ivanov ja ennestään vastaavassa virassa toiminut Dmitri Medvedev olisivat pääehdokkaat presidenttipelissä.
Myöhemmin keväällä ilmoille putkahteli sekä Kremlistä että sen laidoilta kiihtyvään tahtiin teorioita, joiden mukaan Putin jatkaisi sittenkin maan johdossa tavalla tai toisella, vaikka perustuslain mukaan hän ei saisi enää asettua ehdolle.
Yhden mallin mukaan perustuslakia olisi rukattu sallimaan Putinin ehdokkuus, toisessa laista etsittiin vladimirinmentäviä porsaanreikiä, kolmannessa Putin olisi pitänyt yhden kauden taukoa ja asettunut uudestaan tyrkylle vuonna 2012.
Neljäs vaihtoehto olisi kohottanut Putinin "kansalliseksi johtajaksi" presidentin yläpuolelle. Ehdotettiinpa vallanperijäksi Putinin vaimoakin.
Putinin salaisuus
Lomailuun painottuneen elokuun päätyttyä valtapelissä iskettiin päälle uusi vaihde. 12. syyskuuta pääministeri Mihail Fradkov erosi, ja hänen tilalleen Putin nimesi täydellisen yllätysnimen, vanhan kaartin Viktor Zubkovin.
Presidentti vihjasi myös, että hänellä on viisi varteenotettavaa seuraajaehdokasta, joista yksi on nimenomaan Zubkov.
Sitten lokakuussa Putin pudotti varsinaisen uutispommin ryhtymällä Yhtenäisen Venäjän ykkösehdokkaaksi duuman vaaleissa ja ilmoittamalla olevansa kiinnostunut pääministerin tehtävästä. Puolue saikin ylivoimaisen voiton joulukuun alun vaaleissa ja keräsi noin 64 prosenttia äänistä.
Putinin arvoitus
Jonkinlainen vastaus valtatrillerin lukuisiin kysymyksiin saatiin viimein 10. joulukuuta, kun Putin paljasti kannattavansa Dmitri Medvedeviä seuraavaksi presidentiksi. Tämä puolestaan kiitti kunniasta ja esitti vuorostaan Putinia pääministeriksi.
Näyttääkin siis erittäin todennäköiseltä, että ensi keväänä Venäjän johtoon nousee pääministeri Putinin ja presidentti Medvedevin kaksipäinen kotka, ja juuri tässä nokkimisjärjestyksessä.
Vaan onko mysteerin keskelle salaisuuteen kääritty arvoitus nyt ratkennut? Varmaksi sitä tuskin tietää kuin herra itse, ja Venäjällä tuo herra on Vladimir Putin.