Pörssikurssien poukkoilu ja öljyn hinnan lasku ovat tuoneet epävarmuutta Venäjän talouteen. Vladimir Putin on joutunut huomaamaan, ettei talous tottele voimatoimia.
Päättyvän viikon meno Moskovan pörsseissä oli kuin pahimmassa kriisitaloudessa. Keskeiset pörssit Micex ja RTS jäädyttivät kaupankäynnin kahdesti, kun kurssit alkoivat laskea dramaattisesti. Perjantaina kaupankäynnin avauduttua oli vuorossa äkillinen jyrkkä nousu -- ja kaupankäynti lopetettiin jälleen kesken päivän. Lasku viime toukokuun huipusta on kuitenkin ollut huima. Tuolloin RTS-indeksiluku oli lähes 2 500, mutta nyt ollaan alle 1 300 pisteessä.
Venäjän talouden perusasiat näyttävät samaan aikaan olevan vakaalla tolalla: vuoden toisen neljänneksen kasvu oli yli seitsemän prosentin vauhdissa, maan valuuttavaranto on maailman kolmanneksi suurin, ulkomainen velka vähäinen, kauppatase huimasti ylijäämäinen ja valtiolla on niin sanotuissa hyvinvointirahastoissa noin 140 miljardia euroa. Tämän perusteella Venäjän taloutta voisi pitää lähes haavoittumattomana.
Nämä talouden perusasiat ovat pitäneet venäläiset kurssilaskun aikana yllättävän rauhallisina, vaikka kansalaisilla on vielä mielessä karvaat muistot vuoden 1998 talousromahduksesta. Jos Venäjä silloin ajelehti presidentti Boris Jeltsinin arvaamattomassa ohjauksessa, nyt maan johto yrittää aktiivisesti pysyä tilanteen herrana. Torstaina Venäjän hallitus ilmoitti 14 miljardin euron arvoisista osakkeiden tukiostoista. Lisäksi keskuspankki kertoi tarjoavansa 50 miljardia euroa hätärahoitusta finanssiyhtiöille. Lääkkeet toivat apua ainakin hetkeksi.
Pörssikurssien luisua selittävät useat syyt, joista tärkein on öljyn hinnan lasku. Öljyn maailmanmarkkinahinnan ja Moskovan pörssien käyrät ovat viime ajat kulkeneet lähes samaa uraa. Tämä kertoo, miten Venäjän talous nojaa yhä käytännössä yhteen tukijalkaan: energiaan.
Silti syypäitä kurssien putoamiseen voi etsiä myös Kremlistä. Asioita on hoidettu taitamattomasti. Kun pääministeri Putin heinäkuussa uhkaili suorasukaisesti yhtä maan talousmagnaateista, teräsyhtiö Mechelin pääjohtajaa, RTS-pörssin yleisindeksi notkahti muutamassa päivässä 10 prosenttia alemmaksi.
Erityisen jyrkästi pörssikurssit ovat tulleet alas elokuun ja Georgian sodan jälkeen. Venäjä tyrmäsi vastustajansa, mutta säikäytti samalla voimankäytöllään ja sotaisalla kielenkäytöllä ulkomaisia sijoittajia. Puheiden nopea pehmennys ei poistanut syntyneitä epäluuloja.
Lopulta Moskovaan vielä ulotti vaikutuksensa äkisti syventynyt Yhdysvaltain luottokriisi. Perjantain korjausliike kaunisti hiukan pitkää synkkää jaksoa.
Presidentin virasta pääministeriksi siirtynyt Putin voi vielä joutua testiin, jollaista hän ei osannut odottaa. Tiedustelupalvelun opit auttoivat nykimään sisä- ja ulkopolitiikan naruja, mutta globaalitaloudessa samat voimakeinot eivät toimi. Pääministeri on Venäjällä päävastuullinen maan taloudesta, mutta esimerkiksi laukkaavaa inflaatiota Putin ei ole saanut kuriin. Pääministerille kiusallista on sekin, että pörssikurssien pitkä lasku alkoi, kun hän aloitti nykyisessä tehtävässään.
Tavallisille venäläisille pörssikursseja paljon tärkeämpää on se, miten heidän pankkitalletuksilleen käy ja kuinka turvatulta elämä kaikkiaan näyttää. Niissä ei toistaiseksi ole syytä huoleen. Eniten kansan kukkarolle käyvät korkeat korot.
Ruplan kurssikaan ei pörssikriisin takia ole juuri horjunut. Suomen kannalta se on hyvä asia. Maiden välisessä kaupassa ja matkailussa voidaan ehkä selvitä ilman vakavia takaiskuja.