Pietarin loisto, Venäjän suuruus ja Putinin kunnia! Siinäpä taitaa ollakin Pietarin juhlallisuuksiin liittyvien huippukokousten tärkein poliittinen anti. Pietariin odotetaan viikonlopulla yli 40 valtionjohtajaa, jotka presidentti Vladimir Putin tapaa eri kokoonpanoissa.
Vaikkei huippujohtajien parveilu olekaan yksinomaan seremoniallista, kyseessä on ennen muuta sosiaalinen tapahtuma. Mutta se antaa Putinille tilaisuuden alleviivata niitä mahtipontisia - ja Venäjälle luonnollisia - tavoitteita, jotka hän asetti kansankunnan tila -puheessaan. Venäjä haluaa olla keskeinen maailmanpoliittinen toimija, myös Yhdysvaltain silmissä, sekä raivokkaasti talouttaan ylös tukasta repivä suurvalta. Pietarin suurella näyteikkunalla kaikki on miltä näyttää.
Kahdenvälisille kohtaamisille on joka tapauksessa hyvä tilaisuus. Ne pohjustavat samalla keskeisten teollisuusmaiden sekä Venäjän G8-ryhmän huippukokousta Ranskassa heti Pietarin jälkeen.
Kiinan vastavalittu presidentti Hu Jintao suitsutti jo Venäjän-suhteiden merkitystä lentämällä ensimmäisenä juuri Moskovaan. Strategisessa mielessä vierailu ei tainnut antaa paljon uutta. Kiina on kuitenkin Venäjälle suuri potentiaalinen markkina-alue, etenkin mitä tulee öljyyn ja maakaasuun (putkihankkeet) sekä aseteknologiaan (ainoa kunnon ostaja venäläiskenraalien varoittelusta huolimatta). Kiusallista Venäjälle on, että Kiina on sitä talousuudistuksissa harppauksen edellä.
Venäjä ja EU saattavat sen sijaan jäädä ilman yhteistä julkilausumaa yrityksestä huolimatta. Monessa EU-maassa tuskin ollaan kovin pahoillaan, vaikkei poliittinen paine tällä kertaa johtaisikaan epäkonkreettisiin julistuksiin. Venäläiset ajattelevat tietenkin hieman toisin. Heille on tärkeää tulla kohdelluksi ehdottoman tasavertaisena kumppanina koko unionin kanssa.
Pietariin on saapunut myös EU:n kymmenen viittä-vaille-jäsenmaata, mikä on periaatekysymys. Etenkin balttien kutsuminen oli kuitenkin väännön takana. Venäjän ja balttien suhde on edelleen psykologisesti vaikea.
Sunnuntaina Putin saa pääpotin, kun hän ja presidentti George W. Bush puristavat kameroiden edessä ystävän kättä. Venäjän ja Yhdysvaltain suhde on pitkälti yhtä kuin johtajien henkilökemia. Kummallekin on lisäksi tärkeää luoda mielikuva Irakin sodan aiheuttamien ristiriitojen unohtamisesta. (Ranskalle saattaa käydä nolommin jo samana päivänä Evianissa alkavassa G8-kokouksessa, sillä Bushin on huhuttu yöpyvän isäntämaan sijasta Genevessä, jossa nähtiin aiemmin viikolla turvatoimien valmistelua.)
Ennen muuta Putin ja Bush allekirjoittavat Pietarissa mannertenvälisiä hyökkäysaseita vähentävän ns. Moskovan sopimuksen, mikä on tietysti pelkkä muodollisuus. Kannattaa muistaa, että Yhdysvallat otti sopimuksessa oikeuden varastoida ydinkärkiä niiden tuhoamisen sijasta, mikä ei miellyttänyt lainkaan toista osapuolta.
G8 tulee jatkamaan siitä, mihin Pietarissa lopetetaan. Yhdysvallat, Kanada, Japani, neljä suurinta EU-maata sekä Venäjä tulevat jälleen hymistelemään yhteistä tukeaan maailman talouskasvulle vähintään epävarmassa tilanteessa.
Venäjälle pääsy G7:n hännänhuipuksi oli taannoin lottovoitto. Siltä ei näytä puuttuvan enää muuta kuin jäsenyys kauppajärjestössä WTO:ssa sekä olympiaisännyys.