Koko Vladimir Putinin presidenttikauden ajan on Venäjältä kantautunut epäilyjä siitä, että lehdistön vapaus on uhattuna. Vaikka neuvostoaikojen tapaisesta sensuurista ei ole ollut kyse, joukkotiedotus on tuntunut joutuvan entistä enemmän kontrolliin ja ojennukseen. Erityisesti tämä on koskenut televisiota, jolla Venäjällä on tärkeä rooli.
Tähän taustaan nähden Putinin päätös torjua veto-oikeudellaan uusi lehdistön toimintaa rajoittava medialaki tuntuu tervetulleelta uutiselta. Moskovalaisteatteriin tehdyn terroristihyökkäyksen jälkeen duuma valmisteli pikavauhtia lakiehdotuksen, joka olisi suuresti rajoittanut tiedonvälitystä tämänkaltaisissa tilanteissa ja laajemmaltikin. Kiellettyä olisi ollut kaikki sellainen tieto, jonka olisi voinut katsoa estävän terrorisminvastaisia toimia. Viranomaisille olisi jäänyt suuri tulkinnanvara, ja erityisesti Tshetshenian sotaa koskeva tiedonvälitys olisi yksipuolist unut entisestään.
Lakia vastaan satoi protesteja venäläistoimittajilta ja tiedotusvälineiden johdolta sekä ulkomailta; esimerkiksi Etyj esitti huolensa. Viranomaisten otteet joukkotiedotusta kohtaan tuntuvat muutenkin tiukentuneen teatterivaltauksen jälkeen.
Toisaalta Putin ei torjunut lakiesitystä kokonaan, vaan lähetti sen parlamenttiin työstettäväksi uudelleen. Putinin mielestä olisi pysyttävä löytämään tasapaino rajoitusten ja informaation välillä.
Tällaisen tasapainon etsiminen on terve merkki, vaikka lopputuloksesta ei voida vielä olla varmoja. Venäjän poliittisen koneiston yleisestä ajattelutavasta kertoo paljon se, että presidentin hylkäämä lakiesitys oli helposti läpäissyt parlamentin kamarit.