Maanantaina Venäjällä ratkesi vihdoinkin pitkään askarruttanut kysymys, kenet Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa seuraajakseen. Vastaus on Dmitri Medvedev, Putinin pitkäaikainen luottomies ja ensimmäinen varapääministeri.
Avoimeksi jäi vielä yhtä kutkuttava kysymys: mitä Putin aikoo itse tehdä presidenttikautensa jälkeen?
Venäjällä pidetään presidentinvaalit ensi maaliskuussa. Putinin tuen katsotaan käytännössä varmistavan ehdokkaalle vaalivoiton presidentinvaaleissa. Nähtävästi juuri 42-vuotiaasta Medvedevistä tuleekin Venäjän uusi presidentti.
Äskettäin pidetyt parlamenttivaalit Venäjällä antoivat vakuuttavan todistuksen Putinin kannatuksesta, jonka imussa Medvedev pyrkii ratsastamaan Kremliin.
Putinia tukevia puolueita äänesti yli 75 prosenttia äänestäneistä duuman vaaleissa. Maanantaina nämä puolueet - Yhtenäinen Venäjä, Oikeudenmukainen Venäjä, Kansalaisvoima ja Maaseudun puolue - tulivat Kremliin ehdottamaan Dmitri Medvedeviä presidenttiehdokkaaksi.
Putin ilmoitti tukevansa puolueiden ehdokasta. Samalla Venäjän presidentti totesi, että näin monen puolueen tuki osoittaa, että Medvedevillä on laaja kannatus Venäjällä, poliittisen kentän oikealta laidalta vasemmalle.
Lännelle mieluisa kompromissiehdokas
Venäjän liberaaleissa tiedotusvälineissä Kremlin ohjauksessa olevien puolueiden lähetystö Putinin luo nähtiin lähinnä teatteriesityksenä, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että aloite Medvedevin ehdokkuudelle tulee ruohonjuuritasolta, vaikka koko hanketta ohjataan Kremlistä.
Venäjän lehdistössä Medvedeviä luonnehdittiin kompromissiehdokkaaksi, joka tyydyttää käytännössä kaikkia Kremlin klaaneja.
Medvedevillä itsellään ei katsota olevan takanaan merkittävää valtaryhmittymää Venäjän johdossa, vaikka hän onkin Venäjän talouselämän jättiläisen Gazprom- kaasumonopolin hallituksen puheenjohtaja.
Dmitri Medvedev on valtaryhmittymien sijaan koko työuransa ajan tukeutunut Vladimir Putiniin, jonka vanavedessä hän on edennyt Pietarin kaupunginhallinnosta yhä korkeammalle ja korkeammalle Venäjän valtakoneistossa. Venäjällä Putinin päätöksen takana nähdäänkin juuri Medvedevin sitoutumattomuus Kremlin valtaryhmittymiin ja uskollisuus itse Putinille.
Putinin katsotaan ajattelevan, että jos Venäjän johtoon tulisi suoraan jonkun Kremlin valtaryhmittymän edustaja, tämä saattaisi aiheuttaa ankaran valtataistelun maan johdossa. Medvedevin uskollisuus taas on Putinille vakuus siitä, että luopuessaan presidentin virasta hänellä säilyy joka tapauksessa merkittävä mahdollisuus vaikuttaa Venäjän asioihin uudella toimipaikallaan.
Putinin on ennakoitu pyrkivän kontrolloimaan uuden presidentin toimintaa Venäjän parlamentin alahuoneen duuman enemmistön kautta, joka koostuu Putinia kannattavista puolueista.
Medvedevin katsotaan olevan myös länsimielisin esillä olleista Putinin mahdollisista seuraajaehdokkaista. Joidenkin arvioiden mukaan Medvedevin valinta saattaakin olla Putinilta tietynlainen myönnytys lännelle, jonka tarkoituksena olisi osoittaa, että Venäjä ei ole liukumassa niin kauas länsimaisten arvojen piiristä kuin näyttäisi.
Presidenttipeli
päättyi
Jo pelkästään se, että Medvedev ei ole palvellut Putinin ja tämän monien luottomiesten tavoin Neuvostoliiton tai Venäjän turvallisuuspalveluissa herättää myönteisiä tunteita lännessä.
Putin lopetti ilmoituksellaan jo lähes pari vuotta Venäjällä ja maailmalla jatkuneen arvuuttelun siitä, kenet hän valitsee seuraajaehdokkaakseen. Medvedev oli ensimmäinen Putinin lähipiirin edustaja, josta arveltiin leivottavan Putinin seuraajaa. Arvailut alkoivat sen jälkeen, kun Putin teki huomattavia uudelleenjärjestelyjä Venäjän johdossa vuoden 2005 lopussa.
Medvedev siirtyi tuolloin presidentinhallinnon johtajan paikalta Venäjän hallituksen ensimmäiseksi varapääministeriksi. Hän sai hoidettavakseen hallituksessa osan Putinin julistamista kansallisista projekteista, jotka käsittävät hankkeita asuntorakentamisessa, terveydenhuollossa, maataloudessa ja koulutuksessa.