Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan hänelle on yhdentekevää, yrittivätkö Venäjän kansalaiset vaikuttaa Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.
Putin kommentoi asiaa NBC-televisiokanavan haastattelussa, kun häneltä kysyttiin syytteistä, joita Yhdysvalloissa on nostettu 13:a Venäjän kansalaista vastaan.
- Mitä sitten, jos he ovat venäläisiä? Venäläisiä on 146 miljoonaa. Entä sitten? En voisi vähempää välittää. He eivät edusta Venäjän valtion intressejä, Putin sanoi.
- Miksi olette päättäneet, että Venäjän viranomaiset, minä mukaan lukien, annoimme kenellekään lupaa tällaiseen?
Putinin mukaan ajatuskin siitä, että Venäjä olisi voinut vaikuttaa vaaleihin, on älytön.
- Uskooko joku todella, että Venäjä, tuhansien kilometrien päästä vaikutti vaalien lopputulokseen? Eikö se kuulostakin naurettavalta, Putin sanoi.
"Ehkä heillä on kaksoiskansalaisuus"
Presidentti väläytti myös mahdollisuutta, että vaalivaikuttamisen takana ovat juutalaiset tai muut etniset ryhmät.
- Ehkä he eivät edes ole venäläisiä. Ehkä he ovat ukrainalaisia, tataareja, juutalaisia, joilla on Venäjän kansallisuus. Se pitää tarkistaa, ehkä heillä on kaksoiskansalaisuus.
Putin sanoo, ettei ole vielä nähnyt mitään todisteita siitä, että kukaan olisi rikkonut Venäjän lakia.
- Emme voi asettaa ketään syytteeseen, jos he eivät ole rikkoneet Venäjän lakia... Lähettäkää meille edes yksi paperi, antakaa asiakirja. Antakaa virallinen pyyntö, ja me katsomme sitä, Putin lupasi.
"En aio muuttaa perustuslakia"
Haastattelussa Putin myös vakuutteli, että hänellä ei ole suunnitelmia muuttaa Venäjän perustuslakia niin, että hän voisi jatkaa uudelle presidenttikaudelle vielä vuonna 2024.
- En ole koskaan muuttanut perustuslakia, en ole tehnyt sitä omiksi mielikseni eikä minulla ole sellaisia suunnitelmia tehdä niin tänäänkään, Putin sanoi.
Venäjällä perustuslaki sallii presidentille kaksi peräkkäistä virkakautta. Putin valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 2000, ja hän tavoittelee nyt neljättä kauttaan presidenttinä. Vuosina 2008-2012 Putin toimi pääministerinä, kun Dmitri Medvedev oli presidentti.
Venäjän ensi viikonlopun kiinnostavin asia on äänestysvilkkauden taso. Vaikka Vladimir Putin voitto jo ensimmäisellä kierroksella on varma, Kremlissä ollaan asiantuntijoiden mukaan syvästi huolissaan liian alhaiseksi jäävästä äänestysprosentista.
- Korkea äänestysaktiivisuus on tärkeämpää kuin se, kuinka monta prosenttia äänistä Putin itse saa, arvioi Venäjän-ohjelman johtaja Martin Kragh Ruotsin Ulkopoliittisesta instituutista.
Liian laiska äänestäminen veisi pohjaa pois Putinin presidenttiyden oikeutukselta. Toisaalta jos prosentti nousee lähelle vallanpitäjien tavoitteeksi arveltua 70:tä, ovat epäilyt vaalivilpistä vahvoja.
- Tällaisessa autoritaarisessa järjestelmässä äänestysprosentin pitää olla korkea, mutta se ei saa olla epäuskottava, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Putinilla on vaaleissa seitsemän vastaehdokasta, joista tutkijoiden mukaan kukaan ei edusta todellista oppositiota. Sellainen ehdokas olisi ollut Putinin pitkäaikainen arvostelija Aleksei Navalnyi, joka kuitenkin suljettiin pois vaaleista rikostuomion perusteella. Navalnyin mukaan tuomio oli poliittinen.